Tavallista elämää

Meillä edelleen eletään tasaista arkea, ilman sen suurempaa draamaa, joten kirjoitettavaakaan ei tahdo oikein olla. Tinka kuitenkin päätti aloittaa orastavan kevään kunniaksi juoksunsa, joten meidän tokot ja koiratanssit jäävät nyt väliin. Toivotaan, että ulkona alkaisi nopeasti sulamaan, jotta päästäisiin enemmän treenailemaan. Ainakin vielä lenkillä molemmat ollaan enemmän ja vähemmän liukastelleet, joten ajattelin varmuuden vuoksi Tinkan käyttää hierojalla, jossain vaiheessa.

Treenailtu ollaan enemmän ja vähemmän säännöllisesti. Paikkis tuntuu kehittyvän hyvin ja toimii erilaisissa paikoissa, joten hiljalleen voisi alkaa lisäämään häiriötä. Tinka makoilee täysin erilaisella fiiliksellä ja nyt huomaan, että se on oikeasti rauhassa. Hiljalleen silti edetään, että ei heitetä hyvin alkanutta treeniä hukkaan. Muuten alokasluokkaan liikkeet alkavat olla melko hyvin mallillaan, mitä nyt seuraamiseen tarvitaan kestoa. Pientä viilausta nyt aina tarvitaan, mutta muuten hyvällä mallilla. Pohdiskelin, että nyt olisi hyvä tehdä välillä muutakin, että alon liikkeet eivät ala maistua puulta. Ajattelinkin nyt juoksujen aikaan ottaa käsittelyyn kaukot ja metallin. Avon kaukoissa on alkanut olla ongelmana ennakointi ja se pitäisi nyt ottaa käsittelyyn, sekä i-s ja m-s kaukot. Toko on kyllä vienyt meidät aivan täysin mukanaan!

Kesän treenaamista ja treenejä olen myös alkanut pohtia. Toiveissa on, että agilityä päästäisiin jatkamaan ja nyt olen pohtinut haenko seurasta meille paikkaa vai otetaanko pelkkiä kursseja yksityisellä. Vahvasti näyttää siltä, että päädytään hakemaan seuralta paikkaa, koska se tulee halvemmaksi, mutta myös töiden kannalta helpommaksi. Tokoa olisi myös kiva päästä treenailemaan ihan ryhmään asti, ja toivonkin sopivan ryhmän tulevan vastaan. Itse tykkään treenailla ryhmässä, koska omat tiedot ja taidot ovat vielä alkeissa ja ryhmässä saa ulkopuolisen mielipiteen ja vinkkejä. Rally-tokoa toivottavasti päästään ainakin yhden kurssin verran treenailemaan, mutta katsotaan nyt.