Epäkunnossa.

Kuvat (C) Ida

Tiistaina Tinka pääsi taas luottohierojan käsittelyyn. Edellisen kerran poikettiin hierojalla maaliskuun lopussa, joten ajattelin että on hyvä käydä katsomassa, millaisessa kuosissa lihaksisto tällä hetkellä on. Landelle paluu on nimittäin tarkoittanut sitä, että hihna on lenkeillä mukana vain koristeena. Pieniä merkkejä olen mielestäni huomannut, että kireyttä saattaa löytyä ja tunne vahvistui, kun päästiin Carinalle ja Tinka pyrki jo eteisessä pois päin, koska saman teki viimeksi kun oli kipeä. 

Aluksi vaikutti siltä, että mitään sen suurempia jumeja ei ole. Tarkemmin hierottaessa jumeja löytyi vähän sieltä täältä mm. lapojen välistä, toisesta ojentajasta ja lannerangan kohdalta oltiin todella kipeitä. Ensihätään Tinka sai laseria, mutta myös kehoituksen käydä jäsenkorjaajalla katsomassa tilannetta tarkemmin, joten ensi viikolla suunnataan taas jäsenkorjaajalle. 

Omat kokemukset kyllä vahvistavat sen, että säännöllinen hierojalla käyttäminen ei todellakaan ole pahitteeksi vaan päinvastoin. Itse en ole koskaan vielä havainnut kovin selkeitä oireita siitä, että Tinka olisi jumissa tai kovinkaan kipeä, mutta aina hierojalla on löytynyt vähintään pientä jumia jostain. Tämän takia pyrin käyttämään Tinkan hierojalla säännöllisesti, että ne pienetkään jumit eivät pahentuisi. 

Viikon varrelta

Tällä viikolla päästiin viimeistä kertaa ohjattuihin tokoihin. Otettiin hieman paikkista häiriössä, liikkeestä maahamenoa sekä luoksaria häiriöllä. Tinka nousi kerran paikkiksessa, kun lelut lentelivät, mutta palautus takaisin ja pysyi hienosti. Itselle on tullut se varmuus, että se koira pysyy siellä ja kai se on myös vaikuttanut Tinkaan? tuntuu, että makoilee nykyään paljon rauhallisemmin ja hyvällä fiiliksellä. Paikkista pitäisikin alkaa treenaamaan erilaisissa häiriöissä ja erilaisten koirien kanssa. Liikkeestä maahanmeno on meillä ehkä se varmin liike. Nopeasti menee maahan, mutta vähän tahtoi ennakoida perusasentoa, joten tähän täytyy kiinnittää huomiota. Luoksaria tehtiin myös vähän häirittynä -> kutsuttiin koiria vuorotellen rivistä ja lelut lenteli. Tinka ei millään ois jaksanut vain istua ja pari kertaa laittoi maahan, toki hallissa oli kuuma, mutta nähtävästi pitää opetella myös vain istumaan ja odottamaan. Tosi hyvä mieli jäi tästä meidän pienestä tokokurssista ja nyt on taas uutta intoa ja uusia ideoita, miten lähteä treenaamaan eteenpäin.

Mätsäreihin ehdittiin myös yksi ilta pyörähtämään. Ilta oli todella lämmin ja matti myöhäinen omistaja ilmoitti koiransa toisiksi viimeisenä, joten olimme koko mätsärin viimeisessä parissa. Kolmen tunnin odotus helteessä oli tehnyt tehtävänsä ja Tinkaa  ei hirveästi poseeraaminen tai kauniisti ravaaminen kiinnostanut. Seisoi kuitenkin nätisti ja käyttäytyi pöydällä nätisti, mikä on aina mukavaa. Joidenkin mielestä voi olla hullua, mutta ihana huomata että se vähän villi koira on palautunut, eikä lauantain kisoista ja haahuilusta ollut enää tietoakaan.

Hieronnassa ehdittiin pyörähtää myös! Saatiin sopiva väli, jossa tuollaisen sintin ehtii myllätä läpi ja kyllähän se taas tuli tarpeeseen. Kesän alussa aloitettu pyöräily on todennäköisesti saanut pientä jumia aikaiseksi vaikka ollaan yritetty ahkerasti lämpätä ja jäähdytellä, mutta uusia lihaksia on tainnut silti löytyä, joten pieniä kireyksiä löytyi  jotka onneksi saatiin avattua. Selässä oli myös pientä jumia, mutta se avautui oikein nätisti. Mukava oli huomata, että ns. tokokoiran jumeja ei enää löytynyt, joten tasapuolinen harjottelu vasemmalla ja oikealla on tainut tuottaa tulosta.

Viikko sitten sunnuntaina teimme aikamoisen extempore matkan Tornioon Teresan luokse. Kävimme purkamassa suurimmat virrat koirista jäällä ja sen jälkeen treenailimme hieman läheisellä kentällä. Katsottiin hieman miten kannattaisi lähteä opettamaan ruutua, merkkiä sekä meidän seuraamista, joka mielestäni takkuilee, mutta ei se taida kuitenkaan kovin pahasti takkuilla. Sain paljon hyviä uusia vinkkejä, joita täytyy alkaa testailla. Motivaatio treenailla kohosi taas kummasti ;) Hauska oli huomata, kuinka siskokset alkavat koko ajan enemmän näyttää toisiltaan. Toivottavasti pian päästään uudestaan käymään  kylässä.

Kaikki kuvat (c) Teresa

Maanantaiksi sain Tinkalle ajan hierontaan. Epäilin, että koko kevään liukastelun jälkeen voi joitain jumeja löytyä, ja en ollut väärässä. Toisesta reidestä löytyi jumi ja varmaan siitä johtuen myös lavoista löytyi pientä jumia. Hyvin Tinka kuitenkin antoi hieroa auki ja reiteen annettiin myös laseria. Mukaan saatiin magnesiumia ja kehoitus hankkia sitä myös kotiin, jotta voi jatkaa sen antamista. Hieronnan jälkeen tulee aina itselle surkea mieli, kun koirasta löytyykin jumeja, joita ei ole itse edes tajunnut.

Keskiviikkona käytiin vähän rally-tokoilemassa, mutta eihän siitä mitään tullut, joten vaihdettiin tokoiluksi. Tinka teki tosi kivasti hommia ja oli hyvin kuulolla. Otettiin vähän seuraamista, niin että palkka tipahti kainalosta. Vähän myös kokeiltiin jääviä ja, miten Tinka erottaa käskyt ja melko hyvin se sujuu. Otettiin myös yksi paikkis, kun Ahti ja Ida tekivät hommia ja Tinka pysyi maassa! Kerran kävin välillä palkkaamassa, mutta makoili rauhallisesti ja ei ollut merkkiäkään, että sinkoaisi mihinkään. Tästä jäi todella hyvä mieli J

Välil on tärkeetä pysähtyy, fiilistellä

Keskiviikkona Tinka pääsi ensimmäistä kertaa hierojalle. Tarkoituksena oli vain käydä läpi löytyykö jumeja ja, jos löytyy niin täytyykö treenatessa ottaa jotain erityistä huomioon. Aluksi Tinkaa hieman jännitti koko hieronta, mutta loppua kohden pystyi rentoutumaan kunnolla. Sen suurempia jumeja Tinkasta ei onneksi löytynyt, mutta takareidet olivat hieman jumissa, kuten myös pitkä selkälihas. Hienosti antoi hieroa ne auki ja muuten sai kehuja hyvästä kunnosta ja vetreistä lihaksista, joten uudestaan hierojalle saamme suunnata parin kuukauden päästä.

Torstaina oli vuorossa toiset Tytin vetämät rally-tokot ja teemana oli sosiaalinen palkka. Tehtiin siis rata, mutta parissa kohtaa kylttien välillä oli pitempi matka ja tällöin piti pyrkiä palkkaamaan koiraa sosiaalisesti. Ensimmäisessä välissä Tinka sai heittää kanssani yläfemmaa, josta on muodostunut meille temppu, joka kertoo että homma on suoritettu hyvin. Toisessa välissä kehuin vain sanallisesti, joten todella iloisesti kuului vau.

Rata: Lähtö-> Koira eteen oikealta sivulle -à pyörähdys -> vasen täyskäännös -à 270 käännös oikeaan –> liikkeestä maahan –> istu käännös oikeaan, istu –> maali

Rata oli onneksi melkoisen lyhyt ja helppo. Uusina kyltteinä meille tuli avoimen kyltit pyörähdys ja istu käännös oikeaan, istu. Pyörähdystä pitää harjoitella, että se sujuu myös vauhdista ja istu käännös oikeaan, istu kyltillä Tinka kuulemma ennakoi tulemista viereen istumaan, joten tässäkin pitää palkkailla sitä, että pysyy paikoilla. Ihan kivasti kuitenkin saimme uudetkin kyltit suoritettua. Radan tekeminen sujui viimeistä kertaa lukuun ottamatta melko kivasti, mutta sosiaalinen palkka oli liian mahtava, että heti olisi voinut palata hommiin joten pari kylttiä jouduttiin uusimaan.  Samalla tuli puhetta takapään käytöstä ja saimme hyviä uusia vinkkejä, miten voidaan treenailla ja nämä kyllä pääsee treenilistalle.

Mahtavaa on huomata se, että kerta kerralta pelataan paremmin Tinkan kanssa yhteen. Nautitaan oikeasti siitä yhdessä tekemisestä ja molemmat opitaan uutta. Mahtavaa harrastaa koiran kanssa, joka nauttii siitä myös ja on aina valmiina lähdössä mukaan!