Rallya, tokoa ja vähän aksaa

Viime postauksesta on nähtävästi vierähtänyt ihan kiitettävästi aikaa. Koulu tahtoo viedä kaiken ylimääräisen ajan ja tehtävien kirjoittamisen jälkeen ei tahdo löytyä inspiraatiota kirjoittamiseen. Ollaan me kuitenkin jotain treenattu opiskeluiden ohessa.

Rally-tokossa kunnostauduttiin heti alkuvuodesta ja ilmottauduttiin sporttirakin mes- valmennukseen. Kristalta ollaan saatu paljon hyviä vinkkejä ja vähän alkaa näyttää siltä, että mestarissa voidaan startata kunhan sinne asti päästään! Tosin sitä ennen pitää saada vielä pari hyväksyttyä tulos voittajaluokasta. Meidän ikuinen murheenkryyni eli vierellä peruuttaminen lähti sujumaan kuin itsestään, kun sain vinkin lähteä rakentamaan sitä perusasennon kautta. Vielä peruuttaminen vaatii vahvistusta, mutta Tinkan koko ilme ja olemus on muuttunut huomattavasti, mikä on positiivista. Olen myös huomannut, että yhdenaikaisuus on uusi murheenkryyni meille. Aina joko koira tai ohjaaja on liian nopea liikkeissään. Paljon riittää treenattavaa, mutta hyvällä mallilla jo ollaan! Tämän takia innostuin katsomaan kisoja ja ensi kuussa lähdetään kokeilemaan kisaamista pitkästä aikaa.

Tokoa ollaan treenattu myös enemmän ja vähemmän ahkerasti. Ilmottauduttiin sporttirakin alo/avo-valmennukseen ja sieltä ollaan saatu hyviä ideoita, mitkä odottaa toteutusta, kun Tinka on ollut nyt saikulla. Marianne Forselin koulutuksessa käytiin myös ja sieltä saatiin hyviä ideoita Tinkan ääntelyyn eli siihen, kun haukku meinaa tulla todella herkästi kiihdyttävissä liikkeissä. Pitäisi muistaa treeneissä olla selkeämpi ja Tinkalle ei todellakaan sovi ne hetket, jolloin en tiedä mitä tehdään. Ruutua lähdetään myös rakentamaan alusta seisomisen kautta. Merkin kiertoon, missä tahtoo tulla ääntä ja hidastelua menomatkalla saatiin idea laittaa nameja tötsän taakse ja muistuttaa Tinkaa siitä, että siellä on tehtävä, jolloin ei ole aikaa räksytellä turhaan. Tämä tuntui ainakin muutamien toistojen perusteella varsin toimivalta! Paljon siis hyviä vinkkejä, mitkä odottavat toteuttajaa. En malta odottaa, että Tinkan saikku loppuu ja päästään taas treeneihin kiinni.

Agilityssa ollaan myös edistytty, mutta ollaan palattu uuteen/vanhaan ongelmaan eli keppien aloitukseen. Tuntuu, että ensimmäiseen väliin puikahtaminen on todella haastavaa ja siihen täytyy nyt jotain keksiä. Tulevana viikonloppuna ollaan menossa onneksi tutun koutsin valmennukseen, joten ehkä sieltä saadaan ideoita tähän ongelmaan. Helmikuussa käytiin myös opiskelemassa Tiia Vitikaisen silmien alla hyppytekniikkaa ja saatiin hyvät vinkit siihen! Tinkan hyppytekniikassa olisi toivomisen varaa, joten nyt tärkeänä projektina on saada hyppytekniikka kuntoon.

Muuten olemme viettäneet tavallista arkea ulkoillen ja nauttien ihanasta keväästä. Eihän sitä muistanutkaan, kuinka ihania aurinkoiset pakkaspäivät onkaan! Aina elämään mahtuu myös toki pieniä haavereita ja Tinka on tosiaan ollut viikon verran saikulla tai oikeastaan viettänyt rauhallisempaa elämää, koska kävi Jaana-Kaisa Timosen käsittelyssä ja selästä löytyi yllättävän paljon sanomista. Positiivista on se, että kaikki vaivat tuntuivat olevan hoidettavissa.

Mitäs me tehtiin?

Viime vuodelle tuli listattua joitain tavoitteita ja ehkä nyt olisi aika tarkastella, että mitä saatiin aikaiseksi. Paljon saavutettiin ja paljoin jäi saavuttamatta. Tärkeintä on kuitenkin se, että pidettiin yhdessä kivaa ja säilyttiin terveinä, joten tästä on hyvä lähteä kohti vuotta 2018!

Tavoitteet 2017

Toivotaan, että Tinka pysyy terveenä koko vuoden ja vältytään suuremmilta ja myös pienemmiltä vahingoilta.
Tänä vuonna tämä toteutui melko hyvin! Yksi jalan venähdys ja joitain jumeja, mutta ei suurempia vammoja.

Tänä vuonna voisi olla realistista korkata kisaura myös tokon puolella ja yritetään hakea ainakin se yksi ALO1. 

Tokossa päästiin korkkaamaan kisaura huhtikuussa. Käytiin yhteensä viisi kisaa ja marraskuussa tienattiin TK1 eli tavoite saavutettiin helposti. 

Rally-tokossa toivon mukaan korkataan voittajaluokka ja tavoitellaan RTK3. 

Rally-tokossa korkattiin voittajaluokka toukokuussa ja kisattiin neljä kertaa. Saatiin yksi hyväksytty tulos ja kolme hylättyä. Kisoissa näky rutiinien puuttuminen.

Agilityyn en osaa tavoitteta asettaa, mutta toivottavasti opitaan paljon lisää ja saataisiin vihdoin kaikki palaset loksahtamaan kohdalleen, että joskus voidaan haaveilla myös kisaamisesta.
Aksassa kehityttiin huikeasti! Juoksari- A ja loistava keinu sekä paljon varmuutta tekemiseen! Hyvillä mielin uskalletaan alkaa ensi vuonna katsomaan kisoja. 

Säiden salliessa yritetään ajaa sekä tavallista jälkeä, että verijälkeä.
Tätä tavoitetta ei oikein saavutettu. Molempia jälkiä ajettiin muutamia kertoja, mutta selkeästi olisi voinut ajaa useammin. 

Pidetään hauskaa ja nautitaan yhdessä tekemisestä. 

Tämä toteutui! Meillä oli hurjan hauskaa yhdessä ja hiouduttiin entistä paremmaksi tiimiksi vuoden aikana. 

Allekirjoittaneen täytyy jatkaa itsensä kehittämistä ohjaajana
Tässä kehityin myös! Vihdoin Tinkan sielunelämä alkaa valaistua myös minulle. Kehitettävää riittää kuitenkin myös jatkossa. 

1.10 Rally-tokokisat Kannus

Tänään tämä ihana täytti kokonaiset neljä vuotta! Synttäreitä Tinka pääsi viettämään rally-tokokisoihin. Tinka aloitti sairasloman jälkeen treenaamisen oikeastaan vasta viikko sitten, mikä näkyi vielä tänäänkin käytöksessä, koska Tinka oli kuin lentoon lähdössä. Suurempia virtoja purettiin siis pariin otteeseen, että päästiin samoille linjoille. Tinka tuntui ennen kehää olevan varsin kivasti kuulolla ja suoritti tehtäviä hyvin. Itse rata oli melko simppeli ja tuomari sanoikin, että teemana oli seuraaminen vasemmalla ja oikealla sekä kuunteleminen.

Radalle päästessämme onnistuttiin me mokailemaankin. Aluksi Tinka tuntui todella tahmealta, mutta lähti hienosti kehuilla mukaan liikeesseen. Toisella kyltillä otettiin -1 tvä olisiko ollut jotain pientä eriaikaisuutta? Kyltillä neljä otettiin -3 uusi, kun en hoksannut ensimmäisellä kerralla kertoa Tinkalle, että kohta tulee puolenvaihto. Kyltillä kahdeksan otettiin toinen -3, kun uusittiin koira eteen, vasemmalta oikealle tehtävä, kun Tinka ehti pyörähtää vasemmalle sivulle. Kyltillä 14 otettiin suunniteltu -10 tvä, koska Tinka ei vielä osaa peruuttaa kunnolla vierellä. Kyltiltä 15 otettiin vielä -3 tvä todennäköisesti eriaikaisuudesta sekin? Viimeinen kymppi napattiin käytösruudusta, missä oma keskittyminen herpaantui hetkeksi ja Tinka nousi radalla suorittavan koirakon käskystä istumaan. Selkeästi siis tarvitaan häiriökäskyjä käytösruutuun. Tuloksena tänään siis VOIHYV 70 pistettä. Tänään ei pisteillä juhlittu, mutta Tinka tuntui todella kivalta radalla, mikä oli pääasia! Erityisen tyytyväinen olen oikealla seuraamiseen, johon on selkeästi tullut treenillä varmuutta. Pieniä herpaantumisia, mutta hienosti pakka pysyi kasassa molemmilla! Tästä intoutuneena lähti jo seuraavaan kisaan ilmo eli kolmen viikon päästä kisataan taas :) 

 

Tästä kesä voi alkaa

Nähtävästi viime postauksesta on vierähtänyt taas hetki, jos toinenkin ja ollaanhan me jotain sen jälkeen ehditty tehdä. Treenattu ahkerasti ja vähemmän ahkerasti, käyty rally-tokokisoissa, näyttelyissä ja ehdittiinhän me luonnetestissäkin pyörähtää.

Tokoa ollaan treenailtu säännöllisen epäsäännöllisesti, koska uusi koe on katsottuna. Alokasluokan asiat Tinkalla on melko hyvin hallussa, joten ollaan treenailtu ruutua ja merkin kiertoa, jotka molemmat alkaa myös olla hyvällä mallilla. Kokeessa saatiin noottia hitaista istumisista, joten näihin ollaan haettu hieman täpäkkyyttä. Kapulan pitoon saatiin taas uusi vinkki, jota on lähdetty työstämään hyvällä menestyksellä, joten eiköhän siitäkin tule valmis liike ennen koetta. 

Rally-tokoa treenaillaan tällä hetkellä VOI/MES -ryhmässä, josta on ollut todella paljon apua. Viikottain on tietyt kyltit joihin keskitytään ja tästä on selkeästi ollut hyötyä, kun kaikki kyltit tulee käytyä oikeasti läpi. Tinkalla oli pitkään ongelmana eteentulot, koska jätin käsimerkin pois ja halusin siirtyä pelkkään käskyyn, mutta vihdoin alkaa tuntua siltä, että treenaus on tuottanut tulosta ja nämä sujuu taas osana rataa. Peruuttaminen osana rataa hakee vielä varmuutta, mutta eiköhän sekin tule treenaamisella kuntoon. Voittajaluokan kyltit eivät ole enää kauhistus eikä oikealla puolella seuraaminen vaan uskallettiin jo kisaamaankin tosin sen suurempaa menestystä ei tullut, koska ohjaaja ei voi luottaa koiraan ja sen osaamiseen.

Agilityssa käytiin huhtikuussa taas opiskelemassa ohjauskuvioita ja sen jälkeen tulikin pitempi tauko. Toukokuussa aloitettiin ohjatussa ryhmässä treenit, joihin ollaan päästy vasta kerran, mutta yksikin kerta todisti sen, että ollaan paljon paremmalla tolalla, mitä kuvittelin. Ensimmäisellä kerralla katsottiin kontaktit ja kepit läpi ja hyvinhän ne sujui. Tarvitaan vielä varmuutta keppien aloitukseen, mutta itse kepeissä ei ole ongelmaa. Agilityssa olemme ottaneet myös porukalla yksäreitä koskien keinua, koska niin monta erilaista tyyliä opettaa se ja en halua pilata sitä omalla koheltamisella. Tämän lisäksi olemme todella vähän tehneet keinua ja se on jäännyt sellaiseksi, jos joskus esteeksi, joten se on hyvä ottaa nyt työn alle. Yksärit on todella tulleet tarpeeseen, koska on saannut keskittyä vain yhteen esteeseen ja Tinka on selkeästi nauttinut hitaasti etenemisestä ja siitä, että tulee paljon onnistumisia. Pari yksäriä on vielä jäljellä ja toivottavasti syksyllä otetaan vielä pari lisää.

Vain elämää

Taas on vietetty hiljaiseloa enemmän ja vähemmän. Ajattelin, että tämä postaus saa olla pieni katsaus siihen, että missä nyt mennään. Tammikuun lopussa vihdoin lopetettiin kuukauden kestänyt treenitauko ja ehdittiinhän me pari kertaa hallille asti ennen kuin juoksut pääsivät yllättämään. Tinka nähtävästi osaa ajoittaa juoksunsa juuri ennen reissuja, mutta onneksi tällä kertaa ei ollut tärpit käsillä. Ajattelin, että juoksujen aikaan ei päästä treenaamaan, joten samaan aikaan on hyvä käydä poistattamassa tukkeutunut talirauhanen selästä. Edellisestä kerrasta viisastuneena tikit saivat olla kymmenen päivän sijaan pari viikkoa. Tinka on onneksi kiltti potilas ja ei tainnut edes huomata koko tikkejä.  

Aksassa todettiin, että kyllä sitä työtä riittää, mutta toisaalta tauko oli selkeästi tehnyt hyvää! Ennen taukoa jäätiin siihen tilanteeseen, että Tinkan oli vaikeeta koota itseään kepeille, mutta parin toiston jälkeen homma lähti luistamaan. Puomilta saatiin myös kivoja toistoja ja selkeästi varmuutta on tullut ja sitä myöten myös vauhtia! Keinu ja A pitäisi ottaa nyt oikeasti projektiksi, että tässä hommassa voidaan edetä myös eteenpäin. Edelleen treenien jälkeen jaksaa hymyilyttää se, että me ollaan yhdessä tekemässä hommia, eikä matami yksin räiski minne sattuun. 

Olohuone on pyhitetty täysin rally-tokoilulle ja voittajaluokan kylttejä ollaan hinkattu urakalla. Pääpiirteittäin liikkeet alkavat näyttää ihan hyviltä, mutta hinkattavaa löytää sieltä ja täältä. Oikean puolen seuraaminen vaatii paljon vielä vahvistamista. Vierellä peruuttaminen ei edelleenkään tunnu siltä miltä pitäisi. Loppuviikosta päästään toivottavasti tekemään ratatreeniä, kun seuralle on vihdoin hankittu kyltit ja kylttitelineet. Kisakalenteria ollaan katsottu siihen malliin, että toivottavasti maaliskuun lopulla tai huhtikuussa päästäisiin jo korkkaamaan voittajaluokka. 

Tokoa ollaan tehty harmittavan vähän, mutta jotenkin ollaan upottu taas tokomasennuksen syövereihin. Kapulan pito tökkii ja pahasti, seuruussa käännökset tökkii. Treeniseuran ja häiriön puute tökkii, mutta ehkä täältä suosta taas noustaan. Yritetään skarpata myös tokoilun osalta, koska tavoitteena on joskus päästä kisakentille asti. Onneksi vuotta ei ole vielä päätetty. 

Siinäpä sitä oli yleiskatsaus harrastusrintamalle. Muuten ollaan elelty tavallista arkea ja nautittu alkavasta keväästä. Pari kertaa ollaan päästy ihastelemaan pikkusiskolle tullutta leonberginpentua, jolle Tinka on lämmennyt melko hitaasti. Tinka välillä intoutuu jo leikkimään, mutta yleensä tuhahtelee tuolle ärsyttävälle pienelle riiviölle. 

Mennyttä

Vuosi sitten asetettiin tavoitteita ja nyt on hyvä käydä läpi, että mitä saavutettiin ja mitkä jäivät saavuttamatta.

Toivotaan, että Tinka pysyy terveenä! Tosin tiedän jo nyt, että torstaina käydään taas poistattamassa yksi tukkeutunut talirauhanen, mutta toivotaan sen olevan tämän vuoden ainoa reissu eläinlääkärille.
Eläinlääkärillä kävimme tämän lisäksi hakemassa passin ja tarkeissa, joten periaatteessa tavoite toteutui. Pientä kremppaa siellä ja täällä oli kuluvan vuoden aikana, mutta ei mitään suurempaa. Keväällä Tinka tipahti avantoon, mikä aiheutti selän jumiutumista, joten hierojalla ja jäsenkorjaajalla kävimme ahkerasti. Syksyllä otettiin selästä spondari ja nikamien epämuotoisuus ja nämä molemmat olivat puhtaita. Tämän  lisäksi tarkattiin polvet ja silmät edelleen terveiksi.

Tokossa voisi olla ihan realistista saada TK1, jos treenataan ahkerasti ja uskallan ilmoittaa meidät kisaamaan.
Tokossa kisaaminen jäi. Rally-tokossa esiin tulleet ongelmat kalvoivat ohjaajaa niin, että ei uskallettu lähteä kisaamaan. Ehkä me vielä joskus. 

Rally-tokossa voitaisiin asettaa tavoitteeksi RTK2, koska kyltit ovat jo hallussa. Toivotaan, että kisoissa myös mielentila olisi molemmilla oikea.
Rally-tokossa saavutettiin tavoite! Yksi ohjaajan hylky ja yksi nolla käytiin hakemassa, mutta myös kolme hyväksyttyä tulosta. Suurin onnistuminen oli kuitenkin vuoden viimeiset kisat, missä molemmat oli hyvällä ja rennolla fiiliksellä tekemässä hommia. 

Agilityyn ei edelleenkään laiteta tavoitteita. Toivotaan, että kehitytään jokaisella alueella ja pidetään hauskaa.
Agilityyn ei asetettu tavoitteita, mutta huimasti Tinka on kehittynyt ja ohjaaja siinä sivussa. 

Käydään hakuilemassa ja kelien salliessa jatketaan jäljestämistä.
Hakuileminen jäi, koska jäätiin porukasta pois. Jäljestämässä käytiin kahdestaan ja tutustuttiin myös mejään ja niitä jälkiä tuli tehtyä enemmän.  

Pidetään yhdessä hauskaa ja nautitaan yhdessä tekemisestä. 
Tämä tavoite toteutui. Hirmuisesti itse opin uutta Tinkasta ja harrastamisesta. Päivä päivältä nautin enemmän tuon varjon kanssa elämisestä. Aamulla ensimmäisenä se on kainalossa ja illalla viimeisenä se huokaisten painaa pään jalkoja vasten.

Itselle asetan saman tavoitteen, kun aiemminkin eli kehittyä ohjaajana ja opetella oikeasti säätelemään Tinkan mielentilaa. 

Tämä tavoite toteutui myös. Vihdoin ja viimein opin sen, että jos koira on sellainen kuin Tinka, niin minun täytyy olla rauhallinen ja määrätietoinen. Tinka ei siedä minkäänlaista epävarmuutta tai jännittämistä minulta. Tämä oppi oli ehkä tänä vuonna kultaakin kalliimpi. Tästä on hyvä jatkaa. 

RTK2 TaikaTuokion OnnenHetki

(c) Rally-toko Easy ry

Tiistaina oli viimeinen kerta rally-tokovalmennusta ja kouluttaja vinkkasi, että seuraavan päivän kankon kisoissa on vielä tilaa. Lupasin pohtia asiaa yön yli ja ilmoittaa meidät kisaamaan, jos siltä tuntuu. Onnistuneiden treenien jälkeen päätös varmistui, että lähdetään kisaamaan. Tällaiset extempore ilmoittautumiset sopivat minulle, koska sitten kisoja ei ehdi stressata etukäteen.

Hallille mentiin hyvissä ajoin ja alokasluokan rataantutustuminen oli vasta alkamassa. Aluksi Tinka sai rauhoittua ja katsella menoa ja ennen avoimen luokan rataantutustumista pääsi jo vähän tekemään hommia. Rataantutustumisen ajaksi autoon ja sieltä suoraan virittelemään, koska startattiin viidentenä. Radalla meillä oli ihan loistava fiilis, koska monet hyvin menneet treenit takana ja tiesin Tinkan osaavan, jos itse maltan pysyä rauhallisena ja ohjata selkeästi. -1 otettiin yhteensä kuusi kappaletta ja kahdesti uusittiin, koska en ollut täysin varma olisiko muuten tullut -10 rintamasuunta, niin pelattiin varman päälle. Radan jälkeen oli mahtava fiilis, koska yhtään haukkua ei kuulunut eikä merkkiäkään kiehumisesta, joka on ollut meillä pitkään ongelmana. Pisteitä kerättiin 88 RTK2 & TP. Tuomarin kommentti ” hieno suoritus, olette kehittyneet valtavasti.” lämmitti mieltä, koska Tytin alkeiskurssilla olemme rally-tokon aloittaneet ja säännöllisesti myös Tytin kisoissa kisattu. Toivottavasti helmikuussa päästään starttamaan voittajaluokassa!

16.10 Rally-tokokisat Kannus

Kelvotonta ralleilua. Käytiin hakemassa Kannuksesta yksi AVO0 kisakirjaan. Rata oli lyhyt ja varsin simppeli, mutta nähtävästi se ei takaa mitään. Jännitys otti taas minusta vallan ja se heijastui valitettavasti Tinkaan. Radalle mahtui 2 x -3 uusi, 2 x - 10 tvä ja joitain ykkösiä. Radalta löytyi meille hankala kyltti "koira eteen, yksi askel peruuttaen... " Tiesin, että se todennäköisesti mokataan ja päätin jo, että kyseistä kylttiä en uusi, mutta uusin sen silti. Toinen -10 otettiin viimeiseltä kyltiltä, josta otettiin myös Sievin kisoissa -10 eli "istu, koira eteen, sivulle istu" tässä Tinka ehti taas pyörähtää ylimääräisen ympyrän. 

Täytyy todeta, että ne olivat taas yhdet kisat ja jatketaan harjoittelua. Kaikki ainekset onnistumisiin on, kun minä maltan pitää hermoni kasassa, mikä ei ole aivan helppo juttu ;) Seuraavat kisat on katsottu joulukuulle, mutta katsotaan nyt. Kovasti kutkuttaisi käydä vielä tälle vuodelle kokeilemassa viimeistä avoimen luokan hyväksyttyä ja sitten saataisiin keskittyä voittajaluokkaan. 

Hei hei mitä kuuluu?

Pitkästä aikaa jotain oikeita kuulumisia, eikä pelkästään nopeita päivityksiä tuloksista. Kesän hiljaiselon jälkeen ollaan hiljalleen aktivoiduttu, kun hallitreenit lähtivät pyörimään.

Agilityssä meillä on ohjatut treenit pari kertaa kuussa ja muuten treenaaminen on aikalailla omalla vastuulla, mikä on vähän harmillista. Toisen silmien alla on paljon helpompi treenata, kun vauhtia ja vaarallisia tilanteita meillä edelleen riittää. Toisaalta, kun ohjattuja treenejä on vähän, niin ollaan kahdestaan käyty treenaamassa yksittäisiä esteitä. Kepit alkavat sujua ilman ohjureita, mutta edelleen haetaan varmuutta niille. Pitkällinen työ kontaktien kanssa alkaa tuottaa myös tulosta, mutta edelleen siihen haetaan myös varmuutta. Keinun työstäminen pitäisi varmaan taas aloittaa alusta, mutta toisaalta onhan meillä aikaa.

Tokossa alkoi myös pyöriä ryhmä ja pari kertaa kuussa on ohjatut treenit. Tokossa tämä toisaalta on hyvä, koska ehtii kunnolla treenailemaan asioita, joita treeneissä käydään läpi. Ensimmäisellä kerralla tehtiin pieni tason tarkistaminen ja viime kerralla treeneissä pureuduttiin jo seuraamiseen sekä jääviin. Seuraaminen Tinkalla on kuulemma varsin kivaa ja hyvin pitää paikkansa, mutta Tinka voisi olla aktiivisempi sekä käännöksiä pitää työstää. Aktiivisuuteen saatiin vinkiksi tehdä hitaampaa seuraamista, jolloin koira joutuu oikeasti keskittyä seuraamiseen.

Rally-tokossa meitä pääsi kesän aikana puremaan pieni kärpänen, joten viime kisojen jälkeen ollaan alettu oikeasti treenaamaan myös voittajan kylttejä. Viikon päästä olisi tarkoitus käydä kokeilemassa, jos viimeinen avoimen luokan hyväksytty tulisi ja sen jälkeen voitaisiin rauhassa jäädä treenaamaan voittajaluokan kylttejä. Oikealla perusasento on hyvällä mallilla ja hiljalleen siihen pystyy alkaa yhdistämään seuraamista. Rally-tokoa saadaan toistaiseksi treenata kahdestaan, mutta toivottavasti ennen joulua päästään edes hetkeksi ryhmään.

Mejäilemässä ollaan käyty säännöllisen epäsäännöllisesti ja siitä innostuttu kunnolla! Tinka ajaa jäljet varsin tarkasti ja selkeästi nauttii jäljestämisestä. Innolla odotetaan ensi kevättä, että päästään tekemään pidempiä jälkiä.

Rally-tokokisat Sievi 18.9

Viime viikonloppuna sain hyvän idean, että ilmoitan Tinkan rally-tokokisoihin. Kisoihin lähdettiin sillä asenteella, että kisaamaan oppii vain kisaamalla ja käydään harjoittelemassa. Ohjaaja kärsii nimittäin jäätävästä jännittämisestä, joka valitettavasti heijastuu Tinkaan ja paras osaaminen kisoissa jää näkemättä. Kisoista olen kehittänyt meille jo pienen mörön, että mitäköhän se taas keksii ja entä jos se alkaa pärisemään jnejnejne. Tämä ei missään tapauksessa laske omaa jännittämistä vaan pahentaa entisestään. Tinka kyllä osaa ja treeneissä tekee todella hienoa pätkää ja tämän takia ärsyttää, kun kisoissa ei olla ollenkaan omalla tasolla. 

Tänään kuitenkin lähdettiin aamusta ajelemaan Sieviin. Rata näytti kivalta, mitä nyt vähän jännitti että hoksaako Tinka pyörähdyksessä hypyn ja säntää sinne. Olimme kolmanneksi vuorossa, mikä oli oikeastaan aika mukavaa, koska rataantutustumisen jälkeen ei jäänyt aikaa jännittää vaan oma vuoro koitti hyvin pian. Ensimmäisellä kyltillä Tinka yritti tarjota jotain puolenvaihtoa takaa, mutta hyvin ehdin pelastaa, joten tästä -1 tvä, kolmannella kyltillä Tinka ehti pyörähtää oman lenkin, joten uusittiin -3, kuudenella kyltillä eteentulo oli vino -1, viimeiseltä kyltiltä -10 tvä, koska Tinka ehti pyörähtää oman lenkin kun pyysin sitä eteen. Ohjaaja oli tässä vaiheessa niin pihalla, että ei kuollakseenkaan muistanut oliko uusinut kerran vai kahdesti, joten ajatteli pelata varman päälle ja olla uusimatta. Radan jälkeen harmitti, että en uusinut, mutta hylky olisi harmittanut vielä enemmän. Kaikesta oppii! Pisteitä meille siis 85/100. Vihdoin alkaa tuntua siltä, että olemme välillä samalla radalla. Toivottavasti tänä syksynä päästäisiin vielä metsästämään koularia. 

Rally-tokon tuplakisat Himangalla 6.8

Miten aina sattuukin, niin että kisat ovat lähellä ja näyttelyihin ajetaan satoja kilometrejä? Ehkä sitä on vain vähän laiska. Lähellä olevat kisat olivat tällä kertaa ehdottomasti plussaa, koska päivästä tuli muutenkin pitkä. Kisapaikalla oltiin kymmenen maissa ja puoli viiden jälkeen ajelin kotiin vaihtamaan kastuneita vaatteita. 

A-radalla tuomarina oli Fiia-Maria Kivioja ja nämä olivat itseasiassa ensimmäiset Fiia-Marian tuomaroimat kisat! A-rata näytti kivan simppeliltä ja tiesin, että siitä selvitään helposti, jos Tinka malttaa. Radalle päästessä huomasin, että Tinka oli aivan liian korkeassa vireessä. Pari kertaa uusittiin ja tahkottiin kyltille 11 asti vaikka olisi kannattanut luovuttaa jo paljon aiemmin. Tuloksien selvittyä huomasin, että meidät hylättiin jo kyltille kolme, koska ohjaaja uusi väärin. Olimme nähtävästi ehtineet mennä kakkosen ohi ja palasin ykköseltä uusimaan kakkosta vaikka olisin enää voinut uusia kolmosen? Mene ja tiedä, mutta tämän radan jälkeen lähti paineet ja jännitys. 

B-radalla tuomarina oli ennestään tuttu Tytti Lintenhofer. B-rata näytti A-rataan verrattuna vähän sokkeloisemmalta, mutta myös todella mukavalta radalta ja rataantutustumisessa B-rata oli jo ihan simppeli. B-radan alussa tuli kunnon rankkasade ja kaikki olivat läpimärkiä hetkessä. Kolme koirakkoa ennen meitä keskeytti radan. Meidän päästyä radalle oli sade vähän jo hellittänyt, mutta lätäköitä oli siellä täällä. Tuomarin kommentti "sade viilensi Tinkan" sopi kyllä täydellisesti. Tinka rakastaa vettä ja lotraamista, mutta nähtävästi käskyn alla työskentely ei kuulu suosikkeihin ja maahanmeneminen oli erityisen ällöttävää, joten se uusittiin ja Tinka ei mennyt maahan -13, toinen uusiminen -3, eriaikaisuus -3 ja neljä -1 mm. py ja tvä. Voin sanoa, että tyytyväinen olen Tinkan työskentelyyn vaikka sitä parasta Tinkaa ei todellakaan nähty. Suoritti tehtävät parhaansa mukaan. Pisteitä saimme kasaan 74, mutta viime yönä huomasin että pieni laskuvirhe oli sattunut pisteenlaskijalle, joten laitoin järjestäjille viestiä ja Tinkan pisteet korjataan oikein eli AVOHYV 77 pistettä. 

Seuraavaksi olisi tiedossa oman seuran kisat, mutta vielä on mietinnässä ilmotanko Tinkan.

Ollaanko tämä kesä näin?

(C) Ida

Ei mitään uutta auringon alla edelleenkään. Alkaneet kesätyöt ja muu toiminta on saanut blogin hiljaiseksi. Välillä ollaan kuitenkin eksytty treeneihin ja treenattu itsenäisesti myös.


Tokoilemassa ollaan käyty vaan kahdestaan ja selkeästi kaivattaisiin myös seuraa. Paljon on hyödynnetty erilaisia paikkoja, jotta saataisiin maisemiin vaihtelua. Seuraaminen on parantunut huimasti ja kapulan pidossa ollaan otettu paljon takapakkia, koska sitä kapulaa olisi A. ihana mälvätä tai B. luovutuksessa sylkästä pois suusta. Ruutua ja merkin kiertoa on lähdetty rakentamaan oikeastaan alusta asti uudelleen, koska selkeästi Tinkalle on ollut epävarmaa, että mitä ollaan tekemässä. Hiljalleen, hiljalleen. Tokokokeita yritin katsella elokuulle, mutta ainakaan vielä ei näyttänyt lähellä olevan oikein mitään sopivia.


Agilityn ohjauskuviokurssilla ollaan koettu aikamoisia ahaa -elämyksiä. Suurimpana ehkä on tullut luotto koiraan ja siihen, että kyllä se tulee ja tekee, kun itse muistan luottaa. Ei tarvitse enää olla joka välissä varmistelemassa ja huutamassa kilpaa, että minne ollaan seuraavaksi menossa, vaan vihdoin meillä välillä luetaan jopa ohjausta! Usein ohjaus on vielä parempaa, kun muistan laittaa kädet taskuun piiloon. Edelleen Tinka kuumuu helposti ja ei kestä paljon hinkkausta, mutta tärkeintä on se, että se malttaa kuunnella eikä roiski joka suuntaan! Parin viikon päästä päästään pitkästä aikaa kokeilemaan ratatreenejä ja hauska nähdä, miten siellä maltetaan toimia.

Opiskelemassa agilityn saloja 😌 #shetlanninlammaskoira #agility #vähännauttii

Video, jonka Sofia (@soffke) julkaisi 6. 06ta 2016 klo 12.01 PDT

Rally-tokossa ollaan saatu myös pieniä oivalluksia. Itse olen maailman järkyttävin stressaaja ja vihaan Tinkan haukkumista eli olen mennyt radalla lukkoon, kun Tinka on aloittanut haukun. Tinkahan on oppinut, että tämä on ihan jees tapa saada omistaja hermoromahdusen partaalle ja hyödyntänyt sitä. Säännöllisten treenien myötä se on joutunut huomaamaan, että haukkumisella ei ole vaiktuksia ja viimeksi sunnuntaina alun haukkumisen jälkeen teki oikein hienosti hommia! Säännölliset treenit on kyllä tuonnut rutiinia meidän hommiin. Toivottavasti päästään elokuussa kisaamaan!

Neiti rally-tokoilija 😊 #lisäämalttiakiitos

Video, jonka Sofia (@soffke) julkaisi 12. 06ta 2016 klo 8.56 PDT

Onni on niin arvaamaton, se voi ruosteisesta räystäästä tipahtaa

Tänään päästiin aloittamaan ohjatut rally-tokotreenit ja kyllä vain on mukava treenata toisen silmien alla! Tinka kuumui ja ohjaaja töpeksi, mutta hengissä selvittiin treenit läpi. Tinka sai kehuja asenteesta ja kivasta työskentelystä. Ohjaaja taas sai noottia kiirehtimisestä ja epäselvistä käden heilutuksista. 

Ratana meillä oli Anna Klingenbergin tekemä vanha kisarata, koska Anna on tulossa tuomaroimaan seuran järjestämiä kisoja kesäkuussa. Rata oli todella kiva ja mentävä, eikä siellä suurempia ongelmia ilmennyt. Radan alussa toki piti hieman päristä, koska hyppy. Tinkan mielestä saksalaisessa olisi hyvä kiertää koko kylttiteline, mutta muuten sujui ihan kivasti. Tinka kuulemma esittää kivaa seuraamista ja on muutenkin hyvin kuulolla. Oikealla puolelle alettiin rakentamaan perusasentoa ja siitä kohti seuraamista, niin päästään jossain vaiheessa myös voittajan liikkeisiin. Eteentuloja ja istu-seiso vaihtoja aletaan taas treenata urakalla, joten eiköhän se tästä Hyvin menneet treenit myös hieman houkuttaisivat ilmottamaan seuran järjestämiin kisoihin kesäkuussa.  

Jos kuu ja tähdet ovat oikeassa asennossa

Listataan taas tavoitteita tälle vuodelle, niin saa vuoden päästä taas katsella, mitä on saatu aikaseksi.

Toivotaan, että Tinka pysyy terveenä! Tosin tiedän jo nyt, että torstaina käydään taas poistattamassa yksi tukkeutunut talirauhanen, mutta toivotaan sen olevan tämän vuoden ainoa reissu eläinlääkärille.

Tokossa voisi olla ihan realistista saada TK1, jos treenataan ahkerasti ja uskallan ilmoittaa meidät kisaamaan.

Rally-tokossa voitaisiin asettaa tavoitteeksi RTK2, koska kyltit ovat jo hallussa. Toivotaan, että kisoissa myös mielentila olisi molemmilla oikea.

Agilityyn ei edelleenkään laiteta tavoitteita. Toivotaan, että kehitytään jokaisella alueella ja pidetään hauskaa.

Käydään hakuilemassa ja kelien salliessa jatketaan jäljestämistä. 

Pidetään yhdessä hauskaa ja nautitaan yhdessä tekemisestä. 

Itselle asetan saman tavoitteen, kun aiemminkin eli kehittyä ohjaajana ja opetella oikeasti säätelemään Tinkan mielentilaa. 

ei mennyt niinkuin strömsössä

Tänä aamuna startattiin auto kohti Lappeenrantaa ja rally-tokokisoja. Edellisistä kisoista on jo hetki vierähtänyt, joten perhosia löytyi mahanpohjasta! Treenit ovat viime aikoina jääneet vähiin, kiitos rikkinäisen auton, mutta jotain on silti yritetty tehdä. Tiesin kyllä, että Tinka selviää radasta, jos vain tahto ja maltti riittävät.

Paikalla oltiin hyvissä ajoin ja suunnitelmissa oli juoksuttaa Tinkalta ylimääräinen virta pois ja tämän jälkeen pientä treeniä ja totuttelua halliin. Tinka vaikutti olevan kivasti kuulolla ja hienosti teki hommia myös hallin sisällä. Rataan tutustumisessa huomasin, että se on melko simppeli ja aivan suoritettavissa. Radalle päästessä, mikään ei enää ollutkaan simppeliä. Oma jännitykseni tarttui taas kerran Tinkaan ja se alkoi kuumuessaan haukkua. Päästiin kyltille viisi asti ja siinä vaiheessa nostin kädet ilmaan, mutta jälkeenpäin ajateltuna olisi pitänyt tehdä se jo heti radan alussa. Periaate kuitenkin on se, että treeneissä ei haukuta, niin ei myöskään kisoissa. Vähän kieltämättä harmitti, kun niin pitkä matka oli kisoihin ajettu, mutta taas toisaalta koiran kanssahan tässä harrastan enkä koneen.

Harmittaa, että oma jännitys tarttuu myös Tinkaan, koska kyltit kyllä osataan ja treeneissä ne menevät todella kivasti. Onneksi huomenna on treenit, niin päästään vähän palauttelemaan. Jatketaan siis harjoituksia :)

Aika tekee tehtävänsä

Kesäkuun rally-tokokisojen jälkeen heitettiin kyltit ja kylttitelineet kaappiin pölyttymään. Kisoissa koira oli ihan kuutamolla ja sitä sai houkutella mukana enemmän kuin laki sallii. Ei vastannut minun mielikuvaani lajista, jonka pitäisi olla hauskaa. Ajattelin että annetaan nyt olla ja katsellaan myöhemmin uudestaan, koska eihän meillä ole kiire. Kesä tehtiin kaikkea muuta kivaa tokoiltiin, hakuiltiin, jäljestettiin ja aksattiin.

Vihdoin viime kuussa uskallettiin hiljalleen kaivaa kyltit ja kylttitelineet pölyttymästä. Kotona toki ollaan välillä harjoiteltu avoimen liikkeitä, mutta ei kovin aktiivisesti.  Aluksi kokeiltiin ihan pientä viiden kyltin rataa ja se tuntui pitkästä aikaa mukavalta! Tinka oli ihan liekeissä. Viime viikolla kävin huvikseen kokeilemassa, että miten avoimenluokan kisarata sujuu näin kylmiltään ja selvittiin hengissä rata läpi. Toki alussa piti hieman kiehua, koska aluksi oli pyörähdys ja sen jälkeen hyppy. Huomasin myös, että istu-seiso vaatii paljon treeniä ja Tinka ei jotenkin osaa hahmottaa, että sivulta voi tulla eteen, joten lisää harjoittelua vain. Seuraavat "treenit" menikin sitten, niin että kaikesta mahdollisesti otettiin häiriötä, mutta semmoista se on.

Rally-tokokärpänen pääsi siis puremaan jälleen! Ei muuta kuin ilmoittautumaan treeneihin ja lauantaina päästiin ensimmäisiin treeneihin mukaan. Ryhmässä on alon ja avon koiria, joten aluksi tehtiin alokkaille rata, jonka mekin teimme tosin ilman hihnaa. Tinkalla oli enemmän vauhtia kuin älyä, jälleen kerran. Ylimääräinen energia purkautuikin haukahteluna radan varrella, mutta muuten uusi halli ja muut koirat lähellä eivät neitiä haitanneet. Hienosti keskittyi tekemään hommia ja hyvin oli kuulolla. Tämän jälkeen osa kylteistä vaihdettiin avon kylteiksi ja pääsimme tekemään uudestaan rataa. Aluksi radalla oli taas ääntä mukana, mutta loppua kohti hienosti tsemppas ja malttoi olla hiljaa. Saksalaisen on jotenkin yhdistänyt nyt merkin kiertoon? Kiersi koko kylttitelineen.. Tätä on nyt siis treenailtu kotona. Toisaalta taas sain kommenttia siitä, että suoritan kaikki tehtävät todella lähellä kylttejä, joten saksalainen voi johtua myös siitä. Täytyy siis muistaa kiinnittää huomiota suorituspaikkaan! Muuten saatiin kehuja hyvästä peräpään käytöstä ja sehän Tinkalla on mielestäni hyvää. Innolla odotetaan keskiviikon treenejä! 

Palasia treeneistä

Tiistaina kaivettiin rally-tokokyltit pölyttymästä kaapin perältä. Toki tehtäviä ollaan välillä naksuteltu, mutta ilman kylttejä. Tehtiin pientä seitsemän kyltin rataa, jossa melkein kaikki oli avoimen luokan kylttejä. Kivasti Tinka oli mukana ja selvästi uudet kyltit on piristäneet myös Tinkaa, koska enää ei tarvi hinkata pelkästään samoja kylttejä. Ilma tosin oli todella lämmin, joten se hieman verotti jaksamista, mutta ihan kiva treeni saatiin pitkästä aikaa alle. Yksittäisissä kylteissä riittää vielä hiottavaa ja käsiapuja pitää saada vähennettyä. Eteentulemista alettiin treenata täysin alusta ja ihan uudella käskyllä, jossa riittää vielä työstettävää, koska sivulletulo tulee Tinkalla tosi vahvana. Mukavaa oli, että koira ja omistaja ovat vihdoin tajunneet istu, täyskäännös vasempaan, istu -kyltin! 

Keskiviikkona hieman tokoiltiin. Otettiin parit pätkät seuraamista ja pitkästä aikaa tuntuu siltä, että edistytään! Hieman mietityttää Tinkan paikka seuraamisessa ja olisikin mukava päästä jonkun ulkopuolisen silmien alle. On kuulunut kommenttia siitä, että Tinka edistää mutta toisaalta taas siitä, että paikka on juuri hyvä. Jäävistä otettiin seisomista ja maahanmenoa ja omasta mielestä ne on Tinkalla varsin täpäkät ja perusasennon ennakoimisestakin ollaan päästy aikalailla eroon. Kesällä ollaan paljon laiskoteltu, mutta paikkista ollaan treenattu ahkerasti ja treeni on selvästi tuottanut tulosta! Nykyään makoilee rauhallisesti ja hyvässä mielentilassa, joten hiljalleen ollaan lisätty häiriötä. Kapulan pitämistä pitäisi myös alkaa treenailla, koska Tinkan ote on löysä ja näin ollen se rullailee kapulaa suussa tai sitten kapula roikkuu ihmeellisesti poikittain. Toiveissa kuitenkin olisi siisti pitämien kapulasta. Tinka on opetettu naksuttelemalla ottamaan kapula suuhun, joten uskon sen johtaneen siihen, että vaikka kapula pysyy suussa on ote huono. Hyviä vinkkejä otetaan vastaan siihen, miten kapulan saisi pysymään siististi suussa ;) 

RTK1 TaikaTuokion OnnenHetki

Tänään käytiin rally-tokoilemassa Sievissä. Ensimmäistä kertaa päästiin kisaamaan, niin että alokasluokka oli heti aamusta ja se olikin kivaa vaihtelua, ettei tarvitse koko päivää jännittää. Aamulla tosin sai arpoa, että tuleeko radan aikana vettä vai ei, mutta tällä kertaa säästyttiin kuivina.

Rata vaikutti todella kivalta ja simppeliltä. Koira eteen ja peruuttaen tehtävä kyllä kuuluu omiin inhokkeihin, koska pitää muistaa laskea, katsoa että peruuttaa oikeaan suuntaan ja koirakin pitäisi pysyä suorassa ;) Omaa vuoroa odotellessa Tinka oli vähän kuutamolla, mutta teki kuitenkin hommia ja alkoi tuntua jo ihan kivalta käteen. Radalle päästessämme koira muuttui kuin taikaiskusta, koska Tinkan kanssa yleensä saa miettiä, että miten saa pidettyä turkissaan ja että se ei tarjoa kaikkeaan osaamaansa vaan tekee vain pyydetyn, niin nyt radalla mukana oli laama. Tinka haaveili radan alun aivan täysin ja sitä sai kannustaa kunnolla tekemään hommia. Täysin uusi tilanne itselle, joten jäädyin täysin enkä oikein tiennyt, miten toimia. Nähtävästi sitä pitäisi osata varautua kaikkeen ;) Saksalaisen jälkeen rata alkoi jo sujua, mutta ei sitä meidän parhaaksi työskentelyksi todellakaan voi kutsua. Pisteitä saatiin radalta kasaan kuitenkin 79/100 ja näin ollen koulutustunnus RTK1 tarttui mukaan :) Virheet meni kaksi uusimisesta ja muut oli -1 py ja tal sekä vino, koska haaveilu. Kokonaisvaikutuksesta oli lähtenyt myös neljä pistettä ja tuomarin kommentti olikin " "Liisa ihmemaassa" Vähennykset puutteellisesta yhteistyöstä (Haaveilua?)"  Tyttihän meitä koutsaa ja radan jälkeen tulikin ihmettelemään, että miten koira voi muuttua niin paljon, kun astuu radalle. Tiistaina ja torstaina kuitenkin tehtiin vielä hommia yhdessä. Ei tämä harrastaminen ainakaan tylsää ole! ;) 

Nyt aletaan oikein kunnolla katsomaan avon kylttejä ja ehkäpä suunnataan ensi kuussa mölli-rallyihin testailemaan, millä mallilla osaaminen on. Käännöksiä pitää saada tiiviiksi ja eteentuleminen opetellaan ainakin ihan alusta asti uudelleen. Kisakalenteria tuli myös vilkuiltua ja seuraavat kisat taitavat sijoittua vasta syksylle. 

Rally-tokokisat 23.5

Keskiviikkona sain tiedon, että mahdutaan sittenkin kisailemaan lauantain rally-tokokisoihin. Kisat piti olla Kalajoella ja näin ollen ne olisivat olleet myös meidän ensimmäiset ulkokisat, mutta niin vain ankara tuuli ja huono sää puuttuivat peliin. Kisat jouduttiin keskeyttämään aamulla pariksi tunniksi Kalajoella ja tämän jälkeen päädyttiin siihen, että kisat siirretään Kannukseen halliin, joten ehdin stressata pari tuntia pidempään.

Päästyämme vihdoin viiden jälkeen Kannukseen, otin Tinkan samantien mukaan hallille, jotta se ehtisi hieman aikaa totutella menoon. Mielessä pyöri lähinnä torstain katastrofi treenit, kun Tinka ei suostunut minkäänlaiseen yhteistyöhön, mutta toisaalta taas perjantain treenit olivat menneet hyvin. Rata näytti todella kivalta ja totesin, että meidän pitäisi se selvittää ilman sen suurempi ongelmia. Olimme listalla vasta aika lopussa, joten ehdittiin rauhassa odotella ja katsella muiden suorituksia. Meidän vuoron tultaessa Tinka vaikutti olevan ihan kivasti kuulolla ja aloittaessamme radan jo ensimmäisellä kyltillä alkoi takkuilla. Sama kohta, jossa torstainakin Tinka lopetti tekemisen täysin? Tämän kohdan siis uusimme kahdesti ja aina Tinka pomppasi ja haukahti pari kertaa, tästä siis -6 kahdesti uusimisesta ja -10 tvä. Tässä vaiheessa tuumasin jo luovuttaa kesken, mutta sitte muistin, että harvoin saadaan vieraita tuomareita tänne, joten pakko jatkaa. Ensimmäisen kyltin jälkeen rata alkoi jo luistaa hieman paremmin. Kolmannelta kyltiltä tuli -1 py  ja kuudennelta kyltiltä, mikä oli koira eteen peruuta, niin Tinka vaipui ihan omiin maailmoihinsa, joten tästä -1 vino, -1 tal, -1 py, -1 tvä, -3 ov (ylimääräisiä apuaskelia). Loppu rata saatiinkin suorittaa ilman virheitä loppuun, mutta todella tahmealta tuntui koko rata. Jännitin, että saammeko edes hyväksyttyä tulosta, mutta niin vain saimme kaikesta tahmailusta huolimatta räävittyä kasaan 74 pistettä.  Tuomarin kommentti " Vähän puutteellista yhteistyötä radan alussa. Hienosti tsempattu loppurata :)"  

Hyväksytty tulos on positiivinen asia ja näin ollen pääsemme Sievin kisoihin kesäkuussa metsästämään RTK1. Harmittaa, että kisoissa ei todellakaan nähty parasta Tinkaa vaan haahuileva koira, joka ei ollut yhtään asiassa. Toivottavasti kuitenkin seuraavat kisat menevät paremmin! Nyt ahkeraa treenausta, jotta saadaan onnistumisia! Pätevä likkahan tuo on ja hyvin kasasi itsensä alun sekoiluista huolimatta :)