Rallya, tokoa ja vähän aksaa

Viime postauksesta on nähtävästi vierähtänyt ihan kiitettävästi aikaa. Koulu tahtoo viedä kaiken ylimääräisen ajan ja tehtävien kirjoittamisen jälkeen ei tahdo löytyä inspiraatiota kirjoittamiseen. Ollaan me kuitenkin jotain treenattu opiskeluiden ohessa.

Rally-tokossa kunnostauduttiin heti alkuvuodesta ja ilmottauduttiin sporttirakin mes- valmennukseen. Kristalta ollaan saatu paljon hyviä vinkkejä ja vähän alkaa näyttää siltä, että mestarissa voidaan startata kunhan sinne asti päästään! Tosin sitä ennen pitää saada vielä pari hyväksyttyä tulos voittajaluokasta. Meidän ikuinen murheenkryyni eli vierellä peruuttaminen lähti sujumaan kuin itsestään, kun sain vinkin lähteä rakentamaan sitä perusasennon kautta. Vielä peruuttaminen vaatii vahvistusta, mutta Tinkan koko ilme ja olemus on muuttunut huomattavasti, mikä on positiivista. Olen myös huomannut, että yhdenaikaisuus on uusi murheenkryyni meille. Aina joko koira tai ohjaaja on liian nopea liikkeissään. Paljon riittää treenattavaa, mutta hyvällä mallilla jo ollaan! Tämän takia innostuin katsomaan kisoja ja ensi kuussa lähdetään kokeilemaan kisaamista pitkästä aikaa.

Tokoa ollaan treenattu myös enemmän ja vähemmän ahkerasti. Ilmottauduttiin sporttirakin alo/avo-valmennukseen ja sieltä ollaan saatu hyviä ideoita, mitkä odottaa toteutusta, kun Tinka on ollut nyt saikulla. Marianne Forselin koulutuksessa käytiin myös ja sieltä saatiin hyviä ideoita Tinkan ääntelyyn eli siihen, kun haukku meinaa tulla todella herkästi kiihdyttävissä liikkeissä. Pitäisi muistaa treeneissä olla selkeämpi ja Tinkalle ei todellakaan sovi ne hetket, jolloin en tiedä mitä tehdään. Ruutua lähdetään myös rakentamaan alusta seisomisen kautta. Merkin kiertoon, missä tahtoo tulla ääntä ja hidastelua menomatkalla saatiin idea laittaa nameja tötsän taakse ja muistuttaa Tinkaa siitä, että siellä on tehtävä, jolloin ei ole aikaa räksytellä turhaan. Tämä tuntui ainakin muutamien toistojen perusteella varsin toimivalta! Paljon siis hyviä vinkkejä, mitkä odottavat toteuttajaa. En malta odottaa, että Tinkan saikku loppuu ja päästään taas treeneihin kiinni.

Agilityssa ollaan myös edistytty, mutta ollaan palattu uuteen/vanhaan ongelmaan eli keppien aloitukseen. Tuntuu, että ensimmäiseen väliin puikahtaminen on todella haastavaa ja siihen täytyy nyt jotain keksiä. Tulevana viikonloppuna ollaan menossa onneksi tutun koutsin valmennukseen, joten ehkä sieltä saadaan ideoita tähän ongelmaan. Helmikuussa käytiin myös opiskelemassa Tiia Vitikaisen silmien alla hyppytekniikkaa ja saatiin hyvät vinkit siihen! Tinkan hyppytekniikassa olisi toivomisen varaa, joten nyt tärkeänä projektina on saada hyppytekniikka kuntoon.

Muuten olemme viettäneet tavallista arkea ulkoillen ja nauttien ihanasta keväästä. Eihän sitä muistanutkaan, kuinka ihania aurinkoiset pakkaspäivät onkaan! Aina elämään mahtuu myös toki pieniä haavereita ja Tinka on tosiaan ollut viikon verran saikulla tai oikeastaan viettänyt rauhallisempaa elämää, koska kävi Jaana-Kaisa Timosen käsittelyssä ja selästä löytyi yllättävän paljon sanomista. Positiivista on se, että kaikki vaivat tuntuivat olevan hoidettavissa.

Mitäs me tehtiin?

Viime vuodelle tuli listattua joitain tavoitteita ja ehkä nyt olisi aika tarkastella, että mitä saatiin aikaiseksi. Paljon saavutettiin ja paljoin jäi saavuttamatta. Tärkeintä on kuitenkin se, että pidettiin yhdessä kivaa ja säilyttiin terveinä, joten tästä on hyvä lähteä kohti vuotta 2018!

Tavoitteet 2017

Toivotaan, että Tinka pysyy terveenä koko vuoden ja vältytään suuremmilta ja myös pienemmiltä vahingoilta.
Tänä vuonna tämä toteutui melko hyvin! Yksi jalan venähdys ja joitain jumeja, mutta ei suurempia vammoja.

Tänä vuonna voisi olla realistista korkata kisaura myös tokon puolella ja yritetään hakea ainakin se yksi ALO1. 

Tokossa päästiin korkkaamaan kisaura huhtikuussa. Käytiin yhteensä viisi kisaa ja marraskuussa tienattiin TK1 eli tavoite saavutettiin helposti. 

Rally-tokossa toivon mukaan korkataan voittajaluokka ja tavoitellaan RTK3. 

Rally-tokossa korkattiin voittajaluokka toukokuussa ja kisattiin neljä kertaa. Saatiin yksi hyväksytty tulos ja kolme hylättyä. Kisoissa näky rutiinien puuttuminen.

Agilityyn en osaa tavoitteta asettaa, mutta toivottavasti opitaan paljon lisää ja saataisiin vihdoin kaikki palaset loksahtamaan kohdalleen, että joskus voidaan haaveilla myös kisaamisesta.
Aksassa kehityttiin huikeasti! Juoksari- A ja loistava keinu sekä paljon varmuutta tekemiseen! Hyvillä mielin uskalletaan alkaa ensi vuonna katsomaan kisoja. 

Säiden salliessa yritetään ajaa sekä tavallista jälkeä, että verijälkeä.
Tätä tavoitetta ei oikein saavutettu. Molempia jälkiä ajettiin muutamia kertoja, mutta selkeästi olisi voinut ajaa useammin. 

Pidetään hauskaa ja nautitaan yhdessä tekemisestä. 

Tämä toteutui! Meillä oli hurjan hauskaa yhdessä ja hiouduttiin entistä paremmaksi tiimiksi vuoden aikana. 

Allekirjoittaneen täytyy jatkaa itsensä kehittämistä ohjaajana
Tässä kehityin myös! Vihdoin Tinkan sielunelämä alkaa valaistua myös minulle. Kehitettävää riittää kuitenkin myös jatkossa. 

6.11 Tokokoe Kannus

Voi kamala kuinka paljon jännitti! En varmaan opi ikinä nauttimaan kisaamisesta, mutta silti aina ilmoitan meidät uudestaan ja uudestaan kisaamaan. Täytyy myöntää, että maanantain jännitykselle oli hyvä syy. Tinkahan oli viime kokeessa kipeä, joten hieman jännitti onko se yhdistänyt kivun jotenkin kokeisiin. Onneksi se on fiksu koira ja ei ollut moksiskaan. Koepaikalle tultaessa muistuteltiin vähän, että mitä luvassa on ja tämän jälkeen Tinka sai köllötellä vieressä. Alokkaassa oli kuusi koiraa, joten paikkis oli jaettuna kahteen osaan ja Tinka sai olla toisessa paikkiksessa keskellä.


Paikkis 10 
Tinka on päässyt joka kokeessa olemaan paikkiksessa keskellä, mutta eipä se sitä tuntunut haittaavan. Nätisti ensimmäisellä käskyllä maahan, mutta hieman vilkuili paikkiksen aikana pihalle. Nousi myös hienosti ensimmäisellä käskyllä ylös.

Seuraaminen 9 
Vihdoin saatiin kokeeseen meidän tasoista seuraamista. Pisteet lähti huonoista täyskäännöksistä, mitkä valuu. Täyskäännökset tehtiin siis oikealle, koska vasemmalla tehtävät eivät ole sen kummosemmat.

Liikkeestä maahanmeno 9 
Täytyy sanoa, että ne tiedä mistä piste lähti? Mielestäni aika tavallista Tinkaa. Aiemmin on tullut sanomista aavistuksen hitaasta maahanmenosta ja vajaasta perusasennosta, joten oisivatko ne syynä?

Luoksetulo 10 
Taattua Tinkaa, ei moitittavaa.

Noutoesineen pito 8 
Tinkahan ei mielellään kapulaa suuhun ota ja oli kuulemma vähän pyöritellyt.

Kaukot 8 
Tämä moka menee ihan ohjaajan piikkiin! Käytin käsimerkkejä, mitä en ikinä käytä ja mun käsimerkkien takia pisteitä lähti heti kaksi. Täpäkästi nousi istumaan ja meni maahan kuitenkin.

Hyppy 9 
Tästä lähtenyt piste jäi myös mysteeriksi? Ehkä hieman törmäsi lopussa?

Kokonaisvaikutus 9 
Loppua kohden Tinka alkoi hyytyä, kun itse herpaannuin, joten tuli pari haukkua ja vähän haistelua. Tuomarin mielestä muuten tekee varsin kivasti hommia.

ALO1 183 p KP, TK1 & luokkavoitto

3.9 Tokokoe

Päivitykset laahaavat taas pahasti jäljessä, mutta ehkä kunnostaudun kirjoittamiseen taas, kun koulu alkaa. Lähdettiin tosiaan sunnuntaiaamuna ajelemaan kohti sumuista Sieviä. Koepaikalle saavuttiin nippanappa ennen luoksepäästävyyttä ja Tinka tuntui hieman tahmealta, mutta laitoin sen väsymyksen piikkiin, koska oli edellisenä iltana ollut retkellä. Kokeen edetessä selvisi, että kyse ei ollut mistään väsymyksestä vaan jokin muu oli pahemmin vialla. Kokeen jälkeen päällimmäisenä tunteena mieleen jäi harmitus siitä, että en heti tajunnut että kaikki ei ole kunnossa. Toivotaan, että Tinka ei yhdistänyt huonoa mielentilaa kokeisiin tämän kokeen jälkeen. 

 Paikkis 10 

Ei mitään valittamista. Makoili tyynesti ja rauhallisesti. 

Seuraaminen 7.5 

Jätätti ja levisi. Tuntui melkoisen tahmealta. 

Liikkeestä maahan 0 

Nollasin liikkeen itse. En varmistanut menikö koira maahan ja sanoin toisen käskyn kolmen metrin päästä. 

Luoksetulo 10 

Teknisesti teki oikein, mutta ilo ja into puuttuivat. 

Noutoesineen pito 8 

Otti vasta toisella käskyllä kapulan. 

Kauko-ohjaus 7 

Tarvitsi kaksi käskyä ensimmäiseen maahanmenoon ja kaksi käskyä istumiseen. 

Hyppy 0 

Kiersi hypyn ja tuli nätisti perusasentoon sivulle. Tämä liike varmisti sen, että jotain on todella pahasti vialla. Tinka ei ikinä kierrä hyppyä. 

Kokonaisvaikutus 8.5 

Tuomarin kommentti oli, että koira tekee teknisesti kyllä oikein asioita, mutta tekemisen ilo puuttuu. Tuomari sanoi, että muistaa ja tietää koiran ja se osaa tehdä hienosti ja innokkaasti töitä, mutta tänään ei ole sellainen päivä. 

ALO3 139,5 pistettä 

Kokeesta jäi siis todella huono fiilis ja onneksi tiesin, että seuraavalle päivälle oli varattu aika rokotuksille, joten samalla voitaisiin tarkistaa mikä mättää, voisiko olla märkäkohtu tai vastaava. Onneksi märkäkohtua ei löytynyt, mutta jokin muu tulehdustila Tinkalla oli päällä. Harmittaa, että en heti tajunnut ettei kaikki ole hyvin. Toisaalta tämä taas todisti sen, että kuinka tunnollinen tuo koira onkaan! Hän tekee vaikka kipeänä.

13.8 Tokokoe

Edelleen olen sitä mieltä, että koiraharrastus on hullujen hommaa. Sunnuntaiaamu valkeni erittäin sateisena ja synkkänä ja ensimmäisenä mielessä olikin, että tänään ei kyllä lähdetä tokokokeeseen, mutta ajan kuluessa pohdin, että lähdetään kentän laidalle katsomaan. Huomasin hurauttavani kentälle ja meneväni ilmottamaan meidät saapuneeksi paikalle. Sade ehti onneksi hieman laantua ja Tinka tuntui jo ihan kivalta, mutta sitten tietysti tuli klassinen odottellaan puoli tuntia, kun järjestäjillä ei ollutkaan sirulukijaa ja yhden koiran kisakirja piti varmentaa. Paikkiksessa matalalla mielentilalla ei ollut niin väliä, mutta ensimmäisen koiran luopuessa tuli jo hieman kiire ja Tinka tuntui todella tahmealta koko kokeen ajan. Normaalisti tommosilla kehuilla ja tsempeillä se ei olisi pysynyt turkissaan, mutta nyt meno tuntui kauttaaltaan tahmealta. Toisaalta tämä todisti sen, että miten hirvittävän luotettava työskentelijä se onkaan!

Paikkis 9 1/2 
Vihdoin kokeessakin sain ensimmäisellä käskyllä maahan. Vähän levoton makuu, koska vieressä koira äänteli aika paljon ja kenttä oli todella lähellä 8 tietä, missä rekat jylläsi. Pysyi kuitenkin paikallaan ja vain vilkuili ympärilleen. Vajaasta perusasennosta lähti 1/2 pistettä.

Seuraaminen 9 
Ei ollut alussa täysin kuulolla, joten tarvitsi toisen käskyn, mutta muuten ihan ok. Täyskäännöksessä ei ollut hereillä, joten se valahti.

Liikkeestä maahan 7
Tarvitsi taas kaksi käskyä seuraamiseen ja hidas maahanmeno sekä kaksi käskyä perusasentoon.

Luoksetulo 9 
Tiputti laukalta raville suurinpiirtein puolessa välissä.

Kapulan pito 6 
Otti kapulan vasta toisella käskyllä suuhun ja vapautti itsensä minun eteen, kun otin kapulan pois suusta. Pito oli ihan ok ja ei mälvännyt!

Kauko-ohjaus 9 
Mielestäni teki ihan siistit vaihdot, joten en osaa sanoa, että mistä piste meni? Vajaasta perusasennosta?

Hyppy 10 
Takuuvarmaan Tinkaa :)

Kokonaisvaikutus 9 
Tinka tekee kuulemma mielellään hommia minun kanssani sekä ohjaan nätisti ja eleettömästi. Loppua kohden alkoi vähän jäädä häiriöihin kiinni liikkeiden välillä, mutta kuulemma hienosti tsemppaan sen mukaan.

Tällä rivistöllä ansaittiin 174 pistettä ja luokkavoitto.

Tokokoe 27.6

Eilen käytiin uudestaan yrittämässä alokasluokkaa. Mietin viimeiseen asti, että mennäänkö kisaamaan vai ei, koska treenattu ei olla sen suuremmin. Toisaalta luotto koiraan ja sen osaamiseen on vahva, joten uskalsin ilmoittaa oman seuran kokeeseen. Täytyy todeta, että kannatti ilmottaa! Tuomarina Tiina Laakko ja rivistö näytti tältä. 

Paikkis 8 

Tarvitsi kaksi käskyä maahanmenoon, josta rokotettiin parin pisteen verran. Itse paikkis oli hyvä ja perusasentoon tuli ensimmäisellä käskyllä. 

Seuraaminen 7 1/2

Mielestäni tästä saatiin paljon pisteitä seuraamiseen nähden. Seuraaminen itsessään oli oikein kivaa ja Tinka teki hyvin, mutta ensimmäisessä vasemmalle käännöksessä pyörähti oikealle puolelle ja pysäytyksessä otti nätin perusasennon oikealle puolelle. 

Liikkeestä maahanmeno 9 

Tuomari ei kommentoinnut liikettä sen kummemmin, mutta epäilen vajaata perusasentoa? 

Luoksetulo 10 

Ei moitittavaa

Kapulan pito 8 

Mälväsi kapulaa ja nousi ylös ennen liikkurin kiitosta. 

Kaukot 8 

Tarvitsi toisen käskyn istumiseen, mutta muuten ok. 

Hyppy 10 

Ei moitittavaa. 

Kokonaisvaikutus 9 1/2

Tekee kuulemma todella kivasti ja varmasti liikkeet, mutta pari tuplakäskyä ja seuraamisesta saisi jättää rallyn osuuden pois ;)

Yht. 173,5 p

Tästä kesä voi alkaa

Nähtävästi viime postauksesta on vierähtänyt taas hetki, jos toinenkin ja ollaanhan me jotain sen jälkeen ehditty tehdä. Treenattu ahkerasti ja vähemmän ahkerasti, käyty rally-tokokisoissa, näyttelyissä ja ehdittiinhän me luonnetestissäkin pyörähtää.

Tokoa ollaan treenailtu säännöllisen epäsäännöllisesti, koska uusi koe on katsottuna. Alokasluokan asiat Tinkalla on melko hyvin hallussa, joten ollaan treenailtu ruutua ja merkin kiertoa, jotka molemmat alkaa myös olla hyvällä mallilla. Kokeessa saatiin noottia hitaista istumisista, joten näihin ollaan haettu hieman täpäkkyyttä. Kapulan pitoon saatiin taas uusi vinkki, jota on lähdetty työstämään hyvällä menestyksellä, joten eiköhän siitäkin tule valmis liike ennen koetta. 

Rally-tokoa treenaillaan tällä hetkellä VOI/MES -ryhmässä, josta on ollut todella paljon apua. Viikottain on tietyt kyltit joihin keskitytään ja tästä on selkeästi ollut hyötyä, kun kaikki kyltit tulee käytyä oikeasti läpi. Tinkalla oli pitkään ongelmana eteentulot, koska jätin käsimerkin pois ja halusin siirtyä pelkkään käskyyn, mutta vihdoin alkaa tuntua siltä, että treenaus on tuottanut tulosta ja nämä sujuu taas osana rataa. Peruuttaminen osana rataa hakee vielä varmuutta, mutta eiköhän sekin tule treenaamisella kuntoon. Voittajaluokan kyltit eivät ole enää kauhistus eikä oikealla puolella seuraaminen vaan uskallettiin jo kisaamaankin tosin sen suurempaa menestystä ei tullut, koska ohjaaja ei voi luottaa koiraan ja sen osaamiseen.

Agilityssa käytiin huhtikuussa taas opiskelemassa ohjauskuvioita ja sen jälkeen tulikin pitempi tauko. Toukokuussa aloitettiin ohjatussa ryhmässä treenit, joihin ollaan päästy vasta kerran, mutta yksikin kerta todisti sen, että ollaan paljon paremmalla tolalla, mitä kuvittelin. Ensimmäisellä kerralla katsottiin kontaktit ja kepit läpi ja hyvinhän ne sujui. Tarvitaan vielä varmuutta keppien aloitukseen, mutta itse kepeissä ei ole ongelmaa. Agilityssa olemme ottaneet myös porukalla yksäreitä koskien keinua, koska niin monta erilaista tyyliä opettaa se ja en halua pilata sitä omalla koheltamisella. Tämän lisäksi olemme todella vähän tehneet keinua ja se on jäännyt sellaiseksi, jos joskus esteeksi, joten se on hyvä ottaa nyt työn alle. Yksärit on todella tulleet tarpeeseen, koska on saannut keskittyä vain yhteen esteeseen ja Tinka on selkeästi nauttinut hitaasti etenemisestä ja siitä, että tulee paljon onnistumisia. Pari yksäriä on vielä jäljellä ja toivottavasti syksyllä otetaan vielä pari lisää.

Onnenhetkiä tänäänkin

Tänään oli päivä, jota odotin toistaalta kauhulla, mutta toisaalta taas innoissani. Tänään startattiin ensimmäistä kertaa tokokokeessa! Lauantaina käytiin tekemässä kokeenomainen setti liikkuroituna hallilla ja tällöin kaikki sujui odotuksien mukaisesti, mitä nyt Tinka tiputti kapulan suusta. Jäin siis varsin hyvällä ja luottavaisella mielellä odottamaan tätä päivää. Tänään rivistö näytti tältä.

Paikkis 6 
Alussa Tinka ei ollut täysin kuulolla, joten vasta toisella käskyllä maahan, josta meni kaksi pistettä. Itse paikkis meni todella hyvin ja Tinka makoili rauhallisesti ja varmasti. Liikkeen lopussa Tinka nousi toisen koiran käskyllä ylös, josta meni toiset kaksi pistettä. Kalliita pisteitä.

Seuraaminen 7 
Alussa Tinka oli hieman kuutamolla, joten paikka eli, mutta loppua kohden paransi.

Liikkeestä maahan 9 
Olisi kuulemma saanut mennä ripeämmin maahan.

Luoksetulo 10 
Ei moitittavaa :)

Kapulan pito 0
Ei ottanut kapulaa suuhun.

Kauko-ohjaus 9 1/2
Istumisen vaihto oli kuulemma hieman vajaa.

Estehyppy 10 
Ei moitittavaa :)

Kokonaisvaikutus 9 
Kuulemma kivan näköistä tekemistä :)

ALO2 150 pistettä 

Pienestä jäi siis tällä kertaa ykköstulos kiinni. Harmittavia työtapaturmia, mutta tietää mitä jatkossa treenaa. Täytyy alkaa katselemaan uutta koetta vain.

Vain elämää

Taas on vietetty hiljaiseloa enemmän ja vähemmän. Ajattelin, että tämä postaus saa olla pieni katsaus siihen, että missä nyt mennään. Tammikuun lopussa vihdoin lopetettiin kuukauden kestänyt treenitauko ja ehdittiinhän me pari kertaa hallille asti ennen kuin juoksut pääsivät yllättämään. Tinka nähtävästi osaa ajoittaa juoksunsa juuri ennen reissuja, mutta onneksi tällä kertaa ei ollut tärpit käsillä. Ajattelin, että juoksujen aikaan ei päästä treenaamaan, joten samaan aikaan on hyvä käydä poistattamassa tukkeutunut talirauhanen selästä. Edellisestä kerrasta viisastuneena tikit saivat olla kymmenen päivän sijaan pari viikkoa. Tinka on onneksi kiltti potilas ja ei tainnut edes huomata koko tikkejä.  

Aksassa todettiin, että kyllä sitä työtä riittää, mutta toisaalta tauko oli selkeästi tehnyt hyvää! Ennen taukoa jäätiin siihen tilanteeseen, että Tinkan oli vaikeeta koota itseään kepeille, mutta parin toiston jälkeen homma lähti luistamaan. Puomilta saatiin myös kivoja toistoja ja selkeästi varmuutta on tullut ja sitä myöten myös vauhtia! Keinu ja A pitäisi ottaa nyt oikeasti projektiksi, että tässä hommassa voidaan edetä myös eteenpäin. Edelleen treenien jälkeen jaksaa hymyilyttää se, että me ollaan yhdessä tekemässä hommia, eikä matami yksin räiski minne sattuun. 

Olohuone on pyhitetty täysin rally-tokoilulle ja voittajaluokan kylttejä ollaan hinkattu urakalla. Pääpiirteittäin liikkeet alkavat näyttää ihan hyviltä, mutta hinkattavaa löytää sieltä ja täältä. Oikean puolen seuraaminen vaatii paljon vielä vahvistamista. Vierellä peruuttaminen ei edelleenkään tunnu siltä miltä pitäisi. Loppuviikosta päästään toivottavasti tekemään ratatreeniä, kun seuralle on vihdoin hankittu kyltit ja kylttitelineet. Kisakalenteria ollaan katsottu siihen malliin, että toivottavasti maaliskuun lopulla tai huhtikuussa päästäisiin jo korkkaamaan voittajaluokka. 

Tokoa ollaan tehty harmittavan vähän, mutta jotenkin ollaan upottu taas tokomasennuksen syövereihin. Kapulan pito tökkii ja pahasti, seuruussa käännökset tökkii. Treeniseuran ja häiriön puute tökkii, mutta ehkä täältä suosta taas noustaan. Yritetään skarpata myös tokoilun osalta, koska tavoitteena on joskus päästä kisakentille asti. Onneksi vuotta ei ole vielä päätetty. 

Siinäpä sitä oli yleiskatsaus harrastusrintamalle. Muuten ollaan elelty tavallista arkea ja nautittu alkavasta keväästä. Pari kertaa ollaan päästy ihastelemaan pikkusiskolle tullutta leonberginpentua, jolle Tinka on lämmennyt melko hitaasti. Tinka välillä intoutuu jo leikkimään, mutta yleensä tuhahtelee tuolle ärsyttävälle pienelle riiviölle. 

Mennyttä

Vuosi sitten asetettiin tavoitteita ja nyt on hyvä käydä läpi, että mitä saavutettiin ja mitkä jäivät saavuttamatta.

Toivotaan, että Tinka pysyy terveenä! Tosin tiedän jo nyt, että torstaina käydään taas poistattamassa yksi tukkeutunut talirauhanen, mutta toivotaan sen olevan tämän vuoden ainoa reissu eläinlääkärille.
Eläinlääkärillä kävimme tämän lisäksi hakemassa passin ja tarkeissa, joten periaatteessa tavoite toteutui. Pientä kremppaa siellä ja täällä oli kuluvan vuoden aikana, mutta ei mitään suurempaa. Keväällä Tinka tipahti avantoon, mikä aiheutti selän jumiutumista, joten hierojalla ja jäsenkorjaajalla kävimme ahkerasti. Syksyllä otettiin selästä spondari ja nikamien epämuotoisuus ja nämä molemmat olivat puhtaita. Tämän  lisäksi tarkattiin polvet ja silmät edelleen terveiksi.

Tokossa voisi olla ihan realistista saada TK1, jos treenataan ahkerasti ja uskallan ilmoittaa meidät kisaamaan.
Tokossa kisaaminen jäi. Rally-tokossa esiin tulleet ongelmat kalvoivat ohjaajaa niin, että ei uskallettu lähteä kisaamaan. Ehkä me vielä joskus. 

Rally-tokossa voitaisiin asettaa tavoitteeksi RTK2, koska kyltit ovat jo hallussa. Toivotaan, että kisoissa myös mielentila olisi molemmilla oikea.
Rally-tokossa saavutettiin tavoite! Yksi ohjaajan hylky ja yksi nolla käytiin hakemassa, mutta myös kolme hyväksyttyä tulosta. Suurin onnistuminen oli kuitenkin vuoden viimeiset kisat, missä molemmat oli hyvällä ja rennolla fiiliksellä tekemässä hommia. 

Agilityyn ei edelleenkään laiteta tavoitteita. Toivotaan, että kehitytään jokaisella alueella ja pidetään hauskaa.
Agilityyn ei asetettu tavoitteita, mutta huimasti Tinka on kehittynyt ja ohjaaja siinä sivussa. 

Käydään hakuilemassa ja kelien salliessa jatketaan jäljestämistä.
Hakuileminen jäi, koska jäätiin porukasta pois. Jäljestämässä käytiin kahdestaan ja tutustuttiin myös mejään ja niitä jälkiä tuli tehtyä enemmän.  

Pidetään yhdessä hauskaa ja nautitaan yhdessä tekemisestä. 
Tämä tavoite toteutui. Hirmuisesti itse opin uutta Tinkasta ja harrastamisesta. Päivä päivältä nautin enemmän tuon varjon kanssa elämisestä. Aamulla ensimmäisenä se on kainalossa ja illalla viimeisenä se huokaisten painaa pään jalkoja vasten.

Itselle asetan saman tavoitteen, kun aiemminkin eli kehittyä ohjaajana ja opetella oikeasti säätelemään Tinkan mielentilaa. 

Tämä tavoite toteutui myös. Vihdoin ja viimein opin sen, että jos koira on sellainen kuin Tinka, niin minun täytyy olla rauhallinen ja määrätietoinen. Tinka ei siedä minkäänlaista epävarmuutta tai jännittämistä minulta. Tämä oppi oli ehkä tänä vuonna kultaakin kalliimpi. Tästä on hyvä jatkaa. 

Hei hei mitä kuuluu?

Pitkästä aikaa jotain oikeita kuulumisia, eikä pelkästään nopeita päivityksiä tuloksista. Kesän hiljaiselon jälkeen ollaan hiljalleen aktivoiduttu, kun hallitreenit lähtivät pyörimään.

Agilityssä meillä on ohjatut treenit pari kertaa kuussa ja muuten treenaaminen on aikalailla omalla vastuulla, mikä on vähän harmillista. Toisen silmien alla on paljon helpompi treenata, kun vauhtia ja vaarallisia tilanteita meillä edelleen riittää. Toisaalta, kun ohjattuja treenejä on vähän, niin ollaan kahdestaan käyty treenaamassa yksittäisiä esteitä. Kepit alkavat sujua ilman ohjureita, mutta edelleen haetaan varmuutta niille. Pitkällinen työ kontaktien kanssa alkaa tuottaa myös tulosta, mutta edelleen siihen haetaan myös varmuutta. Keinun työstäminen pitäisi varmaan taas aloittaa alusta, mutta toisaalta onhan meillä aikaa.

Tokossa alkoi myös pyöriä ryhmä ja pari kertaa kuussa on ohjatut treenit. Tokossa tämä toisaalta on hyvä, koska ehtii kunnolla treenailemaan asioita, joita treeneissä käydään läpi. Ensimmäisellä kerralla tehtiin pieni tason tarkistaminen ja viime kerralla treeneissä pureuduttiin jo seuraamiseen sekä jääviin. Seuraaminen Tinkalla on kuulemma varsin kivaa ja hyvin pitää paikkansa, mutta Tinka voisi olla aktiivisempi sekä käännöksiä pitää työstää. Aktiivisuuteen saatiin vinkiksi tehdä hitaampaa seuraamista, jolloin koira joutuu oikeasti keskittyä seuraamiseen.

Rally-tokossa meitä pääsi kesän aikana puremaan pieni kärpänen, joten viime kisojen jälkeen ollaan alettu oikeasti treenaamaan myös voittajan kylttejä. Viikon päästä olisi tarkoitus käydä kokeilemassa, jos viimeinen avoimen luokan hyväksytty tulisi ja sen jälkeen voitaisiin rauhassa jäädä treenaamaan voittajaluokan kylttejä. Oikealla perusasento on hyvällä mallilla ja hiljalleen siihen pystyy alkaa yhdistämään seuraamista. Rally-tokoa saadaan toistaiseksi treenata kahdestaan, mutta toivottavasti ennen joulua päästään edes hetkeksi ryhmään.

Mejäilemässä ollaan käyty säännöllisen epäsäännöllisesti ja siitä innostuttu kunnolla! Tinka ajaa jäljet varsin tarkasti ja selkeästi nauttii jäljestämisestä. Innolla odotetaan ensi kevättä, että päästään tekemään pidempiä jälkiä.

Ollaanko tämä kesä näin?

(C) Ida

Ei mitään uutta auringon alla edelleenkään. Alkaneet kesätyöt ja muu toiminta on saanut blogin hiljaiseksi. Välillä ollaan kuitenkin eksytty treeneihin ja treenattu itsenäisesti myös.


Tokoilemassa ollaan käyty vaan kahdestaan ja selkeästi kaivattaisiin myös seuraa. Paljon on hyödynnetty erilaisia paikkoja, jotta saataisiin maisemiin vaihtelua. Seuraaminen on parantunut huimasti ja kapulan pidossa ollaan otettu paljon takapakkia, koska sitä kapulaa olisi A. ihana mälvätä tai B. luovutuksessa sylkästä pois suusta. Ruutua ja merkin kiertoa on lähdetty rakentamaan oikeastaan alusta asti uudelleen, koska selkeästi Tinkalle on ollut epävarmaa, että mitä ollaan tekemässä. Hiljalleen, hiljalleen. Tokokokeita yritin katsella elokuulle, mutta ainakaan vielä ei näyttänyt lähellä olevan oikein mitään sopivia.


Agilityn ohjauskuviokurssilla ollaan koettu aikamoisia ahaa -elämyksiä. Suurimpana ehkä on tullut luotto koiraan ja siihen, että kyllä se tulee ja tekee, kun itse muistan luottaa. Ei tarvitse enää olla joka välissä varmistelemassa ja huutamassa kilpaa, että minne ollaan seuraavaksi menossa, vaan vihdoin meillä välillä luetaan jopa ohjausta! Usein ohjaus on vielä parempaa, kun muistan laittaa kädet taskuun piiloon. Edelleen Tinka kuumuu helposti ja ei kestä paljon hinkkausta, mutta tärkeintä on se, että se malttaa kuunnella eikä roiski joka suuntaan! Parin viikon päästä päästään pitkästä aikaa kokeilemaan ratatreenejä ja hauska nähdä, miten siellä maltetaan toimia.

Opiskelemassa agilityn saloja 😌 #shetlanninlammaskoira #agility #vähännauttii

Video, jonka Sofia (@soffke) julkaisi 6. 06ta 2016 klo 12.01 PDT

Rally-tokossa ollaan saatu myös pieniä oivalluksia. Itse olen maailman järkyttävin stressaaja ja vihaan Tinkan haukkumista eli olen mennyt radalla lukkoon, kun Tinka on aloittanut haukun. Tinkahan on oppinut, että tämä on ihan jees tapa saada omistaja hermoromahdusen partaalle ja hyödyntänyt sitä. Säännöllisten treenien myötä se on joutunut huomaamaan, että haukkumisella ei ole vaiktuksia ja viimeksi sunnuntaina alun haukkumisen jälkeen teki oikein hienosti hommia! Säännölliset treenit on kyllä tuonnut rutiinia meidän hommiin. Toivottavasti päästään elokuussa kisaamaan!

Neiti rally-tokoilija 😊 #lisäämalttiakiitos

Video, jonka Sofia (@soffke) julkaisi 12. 06ta 2016 klo 8.56 PDT

Pari viikkoa taaksepäin Savonlinnassa oli Jari Kantoluodon seminaari, johon ei valitettavasti omien kiireiden takia päästy osallistumaan. Onneksi kouluttajat olivat keksineet kokeilla myös meihin Jarin oppeja, joten vähän selvisi mitä asioita seminaarissa oli käyty läpi. Teemana oli siis aktiivisuus ohjaajaa kohtaan sekä luopuminen.

Toivottavaa oli, että koira on jo halliin astuessa aktiivinen ohjaajaa kohtaan. Jokainen sai siis vuorotellen hakea koiran autosta ja halliin tultaessa ohjaaja muuttui passiiviseksi ja katsottiin, että miten koira reagoi. Koiran aktiivisuudesta ohjaajaa kohtaan naksautettiin ja palkattiin. Tinka oli aluksi perus häsläävä itsensä, mutta parin palkkauksen jälkeen alkoi tarjota pelkästään minulle kontaktia, joten ihan hyvin sujui. Saatiin vinkkiä keskittyä juuri sisääntuloihin, että saisin Tinkan keskittämään huomion heti minuun. Toisella kierroksella ei ollut ongelmia, kun Tinka oli hoksannut homman idean. Hauska huomata, kun viime viikolla käytiin hallilla, niin heti alkoi tarjota ovella kontaktia.

Luopumisessa harjoiteltiin aluksi namista luopumista, joka oli Tinkalle helppoa koska sitä on tehty melko paljon. Patukkaa heiluteltiin naaman edessä, niin oli luopuminen jo hankalampaa, mutta pystyi silti luopumaan siitä. Jatketaan siis harjoituksia etenkin lelun kanssa. 

Ohjaajalle noottia

Hiljalleen aletaan heräillä talvihorroksesta ja innostutaan taas treenailemaan oikeasti. Eilen käytiin pitkästä aikaa ohjatuissa tokoissa, jossa teemana oli keston lisääminen ja ruutu. Täytyy kyllä myöntää, että huiput treenit ja todella opettavaiset.

Keston lisäämiseen otin yksinkertaisen asian eli perusasennon. Tinka kyllä pysyy perusasennossa, mutta inhottavana tapana sillä on alkaa jossain vaiheessa valua pyllyn päälle. Ongelmaksi todettiin, että en ole vaatinut siltä skarppia perusasentoa, joten se on huomannut että voi vähän päästä helpommalla, kun röhnöttää. Vinkiksi tähän saatiin, että appari avuksi katsomaan ettei ehdi lysähtää pyllylle ja palkkaamista, niin että joutuu vähän kurotella -> joutuu olemaan skarppina, jos meinaa saada palkkaa.

Ruutuahan olemme jonkin verran tehneet ja viime aikoina ongelmaksi on tullut ääni, josta mainitsin heti aluksi. Testattiin läheltä lähettämistä ja sieltähän se haukku tuli. Ongelmaksi todettiin, että omasta säätämisestä johtuen Tinkalla ehtii vielä loppua usko kesken, että kosketusalusta todella on siellä ja tämä purkautuu haukkumisena. Nappasin siis koiran kainaloon ja kannoin sen selkeästi pitkän matkan päähän ja hetsasin sitä -> appari kävi näyttämässä vielä kosketusalustaa.  Vauhdilla juostiin ruutuun ilman yhtään räkytystä.

Lopuksi saatiin vielä palautetta, että koska koira selkeästi on osaava, niin täytyy siltä myös vaatia asioita. Tinka lähtee selkeästi sooloilemaan, jos siltä ei vaadita asioita. Kehuja  ja naureskeluja kirppu sai hienosti asenteesta ja siitä, että hän on vähän tosissaan ;)

#Tokojuttuja

Eilen käytiin hallilla ja treenailtiin alokasluokan liikkeitä liikkuroituna. Huomasi taas, että liikkuroituja treenejä pitäisi ottaa useammin. Positiivista oli se, että Tinka ei välittänyt liikkurista mitään. Vähän saatiin myös huonolaatuista videota siitä, miltä se meno tällä hetkellä näyttää. Hiottavaa on vielä paljon, mutta aikaahan meillä on!

 

 

Jos kuu ja tähdet ovat oikeassa asennossa

Listataan taas tavoitteita tälle vuodelle, niin saa vuoden päästä taas katsella, mitä on saatu aikaseksi.

Toivotaan, että Tinka pysyy terveenä! Tosin tiedän jo nyt, että torstaina käydään taas poistattamassa yksi tukkeutunut talirauhanen, mutta toivotaan sen olevan tämän vuoden ainoa reissu eläinlääkärille.

Tokossa voisi olla ihan realistista saada TK1, jos treenataan ahkerasti ja uskallan ilmoittaa meidät kisaamaan.

Rally-tokossa voitaisiin asettaa tavoitteeksi RTK2, koska kyltit ovat jo hallussa. Toivotaan, että kisoissa myös mielentila olisi molemmilla oikea.

Agilityyn ei edelleenkään laiteta tavoitteita. Toivotaan, että kehitytään jokaisella alueella ja pidetään hauskaa.

Käydään hakuilemassa ja kelien salliessa jatketaan jäljestämistä. 

Pidetään yhdessä hauskaa ja nautitaan yhdessä tekemisestä. 

Itselle asetan saman tavoitteen, kun aiemminkin eli kehittyä ohjaajana ja opetella oikeasti säätelemään Tinkan mielentilaa. 

Kierretään kehää

Kuukausi ilman kunnon treenejä, ei sovi meille. Viikko sitten perjantaina oli pakko päästä pitkästä aikaa kunnolla tokoilemaan ja huomasi kyllä, että taukoa on ollut. Treenikassiin oli pakattu kurittomuutta, paljon iloa ja turhautumista. Näiden treenien jälkeen tuli selväksi, että tulevat rally-tokokisat saa suosiolla perua. Täytyy myöntää, että lauantain treenit eivät menneet sen kummemmin. Noutokapulakin unohtui puun oksaan ja se haettiin sunnuntaina kotiin.

Tinka nauttii suunnattomasti treenaamisesta ja siitä, että pääsee treenaamaan. Ilo suorastaan paistaa sen naamalta, kun tajuaa pääsevänsä hommiin. Perjantaina ja lauantaina nautti kyllä, mutta kaikki tehtiin puolivillaisesti. Perusasennot menivät selän taakse, noutokapulan kanssa tehtiin täysin omia rallitteluita ja eteen lähetyksissä puolivälissä tuli hepuli. Tauot juostiin omia ja räkytettiin minkä ehdittiin. Ei siis mennyt niin kuin strömsössä.

Maanantaina lähdettiin uudella sisulla treeneihin ja nähtävästi jotain oli jäänyt myös Tinkan päähän. Treeneissä oli kuin eri koira. Aloitettiin paikkiksella, mikä onnistui kivasti. Noutoa tehtiin hieman ja totesin, että ehkä Tinka luovuttaa kapulan edessä, koska sivulla se on jotenkin hankala. Tätä on nyt kotona treenattu vähän ja selkeästi tuntuu paremmalta, kun luovuttaa edessä. Pari pätkää seuraamista patukan kanssa ja pitkästä aikaa tuntui ja näytti kivalta. Eteen lähetyksiä pari ja ensimmäisellä kerralla oli appari apuna ja lähti hienosti! Tunnarin kanssa ollaan kohdattu uusi ongelma, koska menee kapuloille selvästi liian korkeassa vireessä ja ei haistele. Tiistaina kokeiltiin tehdä todella lyhyellä matkalla ja haisteli kaikki läpi ja nosti oman. Tähän täytyy keksiä jotain, että mielentilan saisi oikeaksi. Lopuksi tehtiin pari pistoa hakua ja hetken miettimisen jälkeen hienosti löytyi ukko.

Onnistuneet treenit saivat taas uutta puhtia touhuun. Innolla odotellaan lauantaita, kun päästään halliin treenaamaan! Kyllä vähän kysyi sisua lähteä treenaamaan vaakatasossa tulevaan lumisateeseen puhumattakaan siitä, että pääsi liukastelemaan tihkusateeseen. Toivottavasti säännöllinen treeni joululomalla tuottaa tulosta ja  päästään toivottavasti Savonlinnassakin oikeasti treenaamaan, joten ei tarvitse kärvistellä pitkiä taukoja.

Pieniä palasia treeneistä

Muuton myötä Tinka aloitti juoksun tottakai, joten treeneihin on tullu automaattisesti se kolmen viikon tauko, mikä taisi tosin olla ihan paikallaan. Perjantaina ajeltiin Kokkolaan lomailemaan ja lauantaina täytyi heti päästä treenaamaan.

Lauantaina lähdettiin siis vaihteeksi metsään. Tinkalle poljettiin jälki n. 250 metriä ja jätettiin kuusi keppiä. Jäljen vanhentuessa otettiin hieman esineiden hakua. Muistuteltiin aluksi hieman, joten jätettiin lähelle ja hiljalleen vaikeutettiin. Viimeinen oli, niin että en itsekkään tiennyt, minne esine oli jäännyt ja pistottamalla laitettiin Tinka hakemaan se, mutta hienosti löyty! Mukava huomata, että jaksaa työskennellä vaikka esine ei heti löytyisikään vaan etsitään, niin kauan että löytyy. Jäljellä huomasi, että tauko on tehnyt hyvää, koska suorastaan syöksyi jäjelle. Kaikki kuus keppiä löytyi nätisti vaikka ohjaaja oli aivan varma, että jälki ei mene sinne suuntaan, mutta tällä kertaa Tinkan nenä oli tarkempi ;) 

Maanantaina käytiin kentällä tokoilemassa. Otettiin hieman paikkista, seuraamista, ruutua, katsottiin miten hyppy sujuu, sekä tehtiin pieni jälki nurmikolle. 

Paikkis: Tinka sai makoilla paikkiksessa, kun rakentelin siinä ruutua ja juteltiin, mitä tänään treenataan. Vihdoin alkaa tuntua siltä, että se on hoksannu, että sieltä ei nousta kesken pois ja makoilee ihan rauhallisen oloisena. 

Ruutu: Ruutua on aikaisemmin pari kertaa tehty niin, että appari on ruudussa, mutta itse käsken maahan ja käyn palkkaamassa. Tällä kertaa kokeiltiin, että miten onnistuu pelkällä kosketusalustalla ja hienosti hakeutui ruutuun. Välillä jopa turhan tehokkaasti, joten ruutu piti kasata pois. Edelleen tarvitaan paljon treeniä eri suunnista ja pidetään kosketusalusta mukana, jotta oppisi hakeutumaan keskelle ruutua. 

Seuraamista otettiin lelulla ja vähän tuumas jo keulia, mutta hienoa ja innokasta tekemistä! Otettiin myös lopuksi vähän käännöksiä ja ohjaaja sai noottia siitä, että hidastelee hirmuisesti käännöksiin. 

Alokasluokan hypyssä nyt ei ollut mitään ongelmia. 

Lopuksi tosiaan tehtiin pari jälkeä nurmikolle, jotka olivat melko lyhyitä ja näille laitettiin vähän nakkia, jotta tulisi sitä tarkkuutta työskentelyyn. Hienosti selvitti molemmat jäljet ilman sen kummempia ongelmia. 

Tiistaina lähdettiin vaihteeks kentälle tokoilemaan. Tehtiin ruutua, tunnaria sekä pari hakupistoa ja jälki. 

Ruutu: Aluksi Tinkan oli tosi vaikea hahmottaa, missä ruutu onkaan, mutta pari toistoa melko läheltä ja sen jälkeen siirryttiin kauemmas. Tehtiin lähetys jokaisesta suunnasta ja hienosti kosketusalustan kanssa meni. Otettiin pari toistoa myös ilman kosketusalustaa ja eipä tuo tuntunut haittaavan. 

Tunnari: Meidän piti harjoitella, kun vietettiin pari viikkoa Savonlinnassa, mutta eipä siitä oikein tahtonut mitään tulla. Tinkalle olen aikaisemmin jo piilotellut tunnaria kotona ja lenkillä käpyjä, joten idea siitä omasta kapulasta oli selvillä, mutta jotenki en saanut sitä yhdistettyä toisiin kapuloihin. Lauantaina testattiin ensimmäisen kerran, niin että muut oli "liikkurin" hajustamia ja yksi oma ja hienosti sieltä nousi se oma. Kokeiltiin, että oliko tämä vahinko vai onko tosiaan hoksannut homman idean ja hienosti se oma sieltä nousi. Toki piti vielä huudella, että muistaa palauttaa oman ja eihän se käteen asti palautunut, mutta mitäpä tuosta! Jatketaan harjoituksia :) 

Hakupistoja tehtiin pari ja hienosti ukot löytyi. Jäljellä tehtiin taas tarkkuutta ja jätettiin sinne vähän nakkia ja hienosti pysyi nenä maassa, kunhan tämä muistaisi luottaa siihen, että kyllä se koira osaa. 

Paljon on opeteltu uutta tänä kesänä, mutta yritetty pitää vaihtelevuutta treeneissä ja ainakin omasta mielestä erilaiset treenit ovat hirmuisesti tukeneet toisiaan! Huomenna suunnataan matka kohti Turkua ja perjantaina olisi tarkoitus lähteä kohti Ahvenanmaata ja Eckerön koiranäyttelyä. Toivotaan, että ensi viikolla päästään jo Savonlinnassakin aksaamaan ja tokoilemaan. 

asenne ratkasee, oon nähny omin silmin senki

Tiistaina oli taas treenien vuoro. Tavanomaiseen paikkaan oli eksynyt kasa polkupyöräsuunnistajia, joten saatiin lennosta vaihtaa paikkaa. Vähän matkan päästä löytyi sopiva paikka ja saatiin samalla hyvää häiriötä, kun oli ohikulkijoita ja lähellä hajotettiin betonia, joten ääntä riitti. Useampi tunti siis taas vierähti metsässä, mutta voiko iltoja paremmin viettää?

Aluksi poljettiin Tinkalle jälki ja maasto oli todella hankalaa hakkuualuetta, joten risua ja rämeikköä riitti. Tähän asti ollaan poljettu jälki melko helppoon maastoon, joten ajateltiin testata miten jäljestys sujuu uudessa paikassa ja hieman hankalammassa maastossa. Sovittiin, että jos on liian hankalan tuntoista, niin nostetaan vain pari ensimmäistä keppiä. Jälki oli ehkä n. 150 metriä ja sieltä löytyi 5 keppiä ja kepiltä aina palkka. Jälki sai vanheta hetken aikaa ja sitten päästiin ajamaan jälkeä. Hankala maasto ei tuntunut haittaavan Tinkaa ollenkaan vaan hienosti nenä maassa jäljesti eteenpäin. Pari kertaa toki piti näyttää jälki uudestaan ja kehoittaa jäljestämään, sekä kulmassa tarvi apua, mutta muuten kokonaisuutena jäljesti hyvin! Jäljen jälkeen kuulin, että maasto oli verrattavissa voittajaluokan maastoon, joten ihan hienosti aloittelijalta.

Esineitä piiloteltiin myös. Aluksi pari helppoa, niin että Tinka näki kun appari vei esineen, mutta sitten hankaloitettiin, niin että Tinka ei enää nähnyt kun esineitä vietiin ja huomasi, että nyt joutui oikeasti työskentelmään, mutta joka kerta esine palautui takaisin. Testailtiin myös erilaisia esineitä ja ei näyttänyt olevan vaikutusta esineiden palautumiseen.

Ehdittiin myös vähän tokotella jäljen vanhentumista odotellessa. Kasattiin ruutu ja koska Tinkalla on ollut ongelmana minusta irtoaminen, niin appari oli ruudussa ja käskin ruutuun -> maahan ja kävin palkkaamassa itse koiran. Tähän täytyy miettiä jotain hyvää toimintasuunnitelmaa yksin treenaamista varten. Vähän seuraamista ja vihdoin se alkaa näyttää siltä miltä sen pitääkin näyttää! Toki hieman keuli, mutta vire oli hyvä ja se oli innokasta. Paikkaan täytyy kiinnittää huomiota. Näytin myös meidän jäävät liikkeet ja niistä saatiin kehuja, koska ovat kuulemma hyvät ja täpäkät! Ruutua kasatessa otettiin paikkis ja hienosti pysy vaikka häiriötäkin oli.

Palasia treeneistä

Tiistaina kaivettiin rally-tokokyltit pölyttymästä kaapin perältä. Toki tehtäviä ollaan välillä naksuteltu, mutta ilman kylttejä. Tehtiin pientä seitsemän kyltin rataa, jossa melkein kaikki oli avoimen luokan kylttejä. Kivasti Tinka oli mukana ja selvästi uudet kyltit on piristäneet myös Tinkaa, koska enää ei tarvi hinkata pelkästään samoja kylttejä. Ilma tosin oli todella lämmin, joten se hieman verotti jaksamista, mutta ihan kiva treeni saatiin pitkästä aikaa alle. Yksittäisissä kylteissä riittää vielä hiottavaa ja käsiapuja pitää saada vähennettyä. Eteentulemista alettiin treenata täysin alusta ja ihan uudella käskyllä, jossa riittää vielä työstettävää, koska sivulletulo tulee Tinkalla tosi vahvana. Mukavaa oli, että koira ja omistaja ovat vihdoin tajunneet istu, täyskäännös vasempaan, istu -kyltin! 

Keskiviikkona hieman tokoiltiin. Otettiin parit pätkät seuraamista ja pitkästä aikaa tuntuu siltä, että edistytään! Hieman mietityttää Tinkan paikka seuraamisessa ja olisikin mukava päästä jonkun ulkopuolisen silmien alle. On kuulunut kommenttia siitä, että Tinka edistää mutta toisaalta taas siitä, että paikka on juuri hyvä. Jäävistä otettiin seisomista ja maahanmenoa ja omasta mielestä ne on Tinkalla varsin täpäkät ja perusasennon ennakoimisestakin ollaan päästy aikalailla eroon. Kesällä ollaan paljon laiskoteltu, mutta paikkista ollaan treenattu ahkerasti ja treeni on selvästi tuottanut tulosta! Nykyään makoilee rauhallisesti ja hyvässä mielentilassa, joten hiljalleen ollaan lisätty häiriötä. Kapulan pitämistä pitäisi myös alkaa treenailla, koska Tinkan ote on löysä ja näin ollen se rullailee kapulaa suussa tai sitten kapula roikkuu ihmeellisesti poikittain. Toiveissa kuitenkin olisi siisti pitämien kapulasta. Tinka on opetettu naksuttelemalla ottamaan kapula suuhun, joten uskon sen johtaneen siihen, että vaikka kapula pysyy suussa on ote huono. Hyviä vinkkejä otetaan vastaan siihen, miten kapulan saisi pysymään siististi suussa ;)