Näytetään tekstit, joissa on tunniste Eläinlääkäri. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Eläinlääkäri. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 4. syyskuuta 2016

Priimaa tuppaa tulemaan

Pidemmän aikaa olen jo pyöritellyt mielessäni, että olisi mielenkiintoista käydä kuvauttamassa Tinka selän osalta kokonaan. Pari vuotta sitten selästä kuvattiin välimuotoinen lanne-ristinikama, mutta nikamien epämuotoisuus jäi lausumatta, koska kuvat kaulasta puuttuivat. Torstaiaamuna suunnattiin siis kohti eläinlääkäriä, joka aluksi tarkasti polvet, jotka olivat edelleen 0/0. Tämän jälkeen Tinka laitettiin unille ja alettiin kuvaamaan selkää. Rauhoittaminen itkettää, joka kerta yhtä paljon ja kuvauttaminen jännittää! Kuvien pomppiessa näytölle totesi lääkäri, että näissä ei näy mitään erikoista. Tänään vihdoin kennelliitolta tipahti lasku ja kuvauksen tulokset ovat virallisia. Tinka on siis joka puolelta priimaa! 

4.9.2016
Selkä
  nikamien epämuotoisuus
  selän spondyloosi

VA0 (normaali)
SP0 (puhdas)


1.9.2016polvilumpioluksaatio0/01.9.2018
1.11.2014Selkä
  välimuotoinen lanne-ristinikama

LTV0 (normaali)


30.10.2014kyynärnivel
lonkkanivel
0/0
A/A


17.10.2014

silmätutkimus
silmätutkimus
polvilumpioluksaatio
sydämen kuuntelutulos
Distichiasis : todettu
Silmämuutosten vakavuus : lievä
0/0
ei sivuääniä
17.10.2016
17.10.2016
17.10.2016








perjantai 13. marraskuuta 2015

Antaa aallon kuljettaa, omalla painollaan, kunhan kellutaan.

Päivitykset laahaavat vaihteeksi jäljessä. Kasan koulutehtäviä olen kuitenkin saanut tehtyä! Tinkan haava käytiin näyttämässä viikko sitten eläinlääkärillä ja uudestaanhan se tikattiin. Vaihtoehtona oli myös se, että haavan annetaan itsestään umpeutua, mutta en lämmennyt ajatukselle. Aukinainen haava tällaisilla kurakeleillä ei houkuttanut. Haavaan leikattiin siis uudet reunat ja tikkaukset tehtiin tuplatikkauksena. Haava on lähtenyt huomattavasti paremmin parantumaan ja näyttää päivä päivältä paremmalta! Tiistaina vasta saan luvan irrottaa tikit, jos haava näyttää hyvältä. Onneksi perhepiiristä löytyy sairaanhoitajia, joille voi lähettää joka toinen päivä kuvia Tinkan haavasta ja kysyä mielipidettä siitä ;)

Tiistaina uskallettiin pitkän tauon jälkeen aksaamaan. Lenkeilläkään en ole enää rajoittanut menoa, joten ajattelin, uskaltaa lähteä kokeilemaan myös aksaamista. Aiheena meillä olikin persjättö, kontaktit ja aloiteltiin myös keppejä.
Persjättöä on tullut joskus kokeiltua, mutta aloiteltiin aluksi harjoittelemalla ihan ilman koiraa. Tämän jälkeen koiran kanssa ihan suoralla ja sen jälkeen liitettiin se vasta esteisiin. Persjättö ajatuksena tuntui todella helpolta ja sitähän se mielestäni olikin.. kunnes koutsi kertoi, että pyörin väärään suuntaan ja teen omia ympyröitäni. Se siitä helposta ohjauksesta, taas pääsin harjoittelemaan ilman koiraa. Treenien lopussa sain persjätön suoritettua, jopa kunnialla läpi.
Kepit oli Tinkalla edelleen yllättäen hyvin muistissa. Vauhtia taas oli enemmän kuin järkeä. Tehtiin aluksi neljällä kepillä ja lopulta kuudella kepillä. Välillä poistettiin ohjureita ja sitten taas lisättiin, mutta nähtävästi sen minkä kerran oppii, niin myös taitaa. Tästä on hyvä lähteä jatkamaan harjoituksia.
Kontakteja naksuteltiin puomin alastulolla ja vaikutti siltä, että Tinka ei olisi koskaan koko kontakteista kuullut. Neiti oli kirjaimellisesti ihan pihalla vaikka kotona vielä nätisti itse tarjosi on-offia. Kotona olemme yrittäneet ahkerasti naksutella kontakteja ja lisäsin myös omaa liikettä. Hienosti pysyy ja ei haittaa vaikka en vieressä seisokkaan. Toivottavasti tämä saataisiin myös hiljalleen liitettyä hallille.




Tässä pätkän tiistain treeneistä ja onhan se oma ”ohjaaminen” hirmuisen tönkköä. Välillä harmittaa, että noin lahjakas koira menee täysin hukkaan, mutta taas toisaalta yhdessähän tässä opetellaan!   

keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Tänään käytiin eläinlääkärissä hakemassa rokotus, mutta myös toteamassa että täysin terve tyttö on edelleen. Ainahan kehut koirasta lämmittää mieltä, mutta etenkin eläinlääkärin kehut koiran kunnosta saa hyvälle mielelle. Rokotuksen lisäksi mieltäni on vaivannut se, että Tinka tuoksuu urosten kuonoon _todella_ hyvälle. Eläinlääkäri kuitenkin totesi, että mikään ei viittaa siihen, että tulehduksia tai vastaavia olisi ja, että jotkut nartut nyt vain sattuvat tuoksumaan hyvälle ja vanhemmiten hajut eivät varmasti ole niin voimakkaita. Täällä siis asustaa todellinen herkku ;)


Illalla kävimme myös hallilla, koska operaatio paikkis. Kotona paikkikset on onnistunut aivan tavalliseen tapaan hyvin, joten nyt lähdin kokeilemaan toimivatko ne myös tuolla hallilla ja hyvinhän se sujui. Otettiin siis pari pätkää toinen noin 45 sekunttia ja toinen 1.5 minuuttia ja ei ollut ongelmia. Toivotaan, että joululoman aikana saisimme varmaan seuraa paikkikseen, jotta tulisi myös häiriötä. Paikkis ongelma taitaa siis olla vain yhdellä hallilla, jossa pitäisi nyt myös päästä ehdottomasti treenaamaan lyhyitä pätkiä ja kivan kaverin kanssa, joka pysyy paikalla.  


Otimme myös hieman jääviä, jotka tuntuu sujuvan kerta kerralta paremmin! Etenkin nopea maahanmeno on Tinkan suosikki, koska maahanmeno on muutenkin vahva meillä. Seisominenkin sujuu nyt jo todella kivasti vaikka vielä siihen saisi tulla lisää napakkuutta. Näiden lisäksi tehtiin pari kertaa hyppyä, joka alkaa myös muodostua kivaksi. Tuntuu, että Tinka on oikeastaan hoksannut sen itsestään, koska niin vähän olemme tätäkin päässeet treenailemaan. On se vain pätevä <3