| 4.9.2016 | Selkä nikamien epämuotoisuus selän spondyloosi | VA0 (normaali) SP0 (puhdas) | ||
| 1.9.2016 | polvilumpioluksaatio | 0/0 | 1.9.2018 | |
| 1.11.2014 | Selkä välimuotoinen lanne-ristinikama | LTV0 (normaali) | ||
| 30.10.2014 | kyynärnivel lonkkanivel | 0/0 A/A | ||
| 17.10.2014 | silmätutkimus silmätutkimus polvilumpioluksaatio sydämen kuuntelutulos | Distichiasis : todettu Silmämuutosten vakavuus : lievä 0/0 ei sivuääniä | 17.10.2016 17.10.2016 17.10.2016 |
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Eläinlääkäri. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Eläinlääkäri. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 4. syyskuuta 2016
Priimaa tuppaa tulemaan
Pidemmän aikaa olen jo pyöritellyt mielessäni, että olisi mielenkiintoista käydä kuvauttamassa Tinka selän osalta kokonaan. Pari vuotta sitten selästä kuvattiin välimuotoinen lanne-ristinikama, mutta nikamien epämuotoisuus jäi lausumatta, koska kuvat kaulasta puuttuivat. Torstaiaamuna suunnattiin siis kohti eläinlääkäriä, joka aluksi tarkasti polvet, jotka olivat edelleen 0/0. Tämän jälkeen Tinka laitettiin unille ja alettiin kuvaamaan selkää. Rauhoittaminen itkettää, joka kerta yhtä paljon ja kuvauttaminen jännittää! Kuvien pomppiessa näytölle totesi lääkäri, että näissä ei näy mitään erikoista. Tänään vihdoin kennelliitolta tipahti lasku ja kuvauksen tulokset ovat virallisia. Tinka on siis joka puolelta priimaa!
perjantai 13. marraskuuta 2015
Antaa aallon kuljettaa, omalla painollaan, kunhan kellutaan.
Päivitykset laahaavat vaihteeksi jäljessä. Kasan
koulutehtäviä olen kuitenkin saanut tehtyä! Tinkan haava käytiin näyttämässä
viikko sitten eläinlääkärillä ja uudestaanhan se tikattiin. Vaihtoehtona oli
myös se, että haavan annetaan itsestään umpeutua, mutta en lämmennyt
ajatukselle. Aukinainen haava tällaisilla kurakeleillä ei houkuttanut. Haavaan
leikattiin siis uudet reunat ja tikkaukset tehtiin tuplatikkauksena. Haava on
lähtenyt huomattavasti paremmin parantumaan ja näyttää päivä päivältä
paremmalta! Tiistaina vasta saan luvan irrottaa tikit, jos haava näyttää
hyvältä. Onneksi perhepiiristä löytyy sairaanhoitajia, joille voi lähettää joka
toinen päivä kuvia Tinkan haavasta ja kysyä mielipidettä siitä ;)
Tiistaina uskallettiin pitkän tauon jälkeen aksaamaan.
Lenkeilläkään en ole enää rajoittanut menoa, joten ajattelin, uskaltaa lähteä kokeilemaan myös aksaamista. Aiheena meillä olikin persjättö, kontaktit ja
aloiteltiin myös keppejä.
Persjättöä on tullut joskus kokeiltua, mutta aloiteltiin
aluksi harjoittelemalla ihan ilman koiraa. Tämän jälkeen koiran kanssa ihan
suoralla ja sen jälkeen liitettiin se vasta esteisiin. Persjättö ajatuksena
tuntui todella helpolta ja sitähän se mielestäni olikin.. kunnes koutsi kertoi,
että pyörin väärään suuntaan ja teen omia ympyröitäni. Se siitä helposta
ohjauksesta, taas pääsin harjoittelemaan ilman koiraa. Treenien lopussa sain
persjätön suoritettua, jopa kunnialla läpi.
Kepit oli Tinkalla edelleen yllättäen hyvin muistissa.
Vauhtia taas oli enemmän kuin järkeä. Tehtiin aluksi neljällä kepillä ja
lopulta kuudella kepillä. Välillä poistettiin ohjureita ja sitten taas
lisättiin, mutta nähtävästi sen minkä kerran oppii, niin myös taitaa. Tästä on
hyvä lähteä jatkamaan harjoituksia.
Kontakteja naksuteltiin puomin alastulolla ja vaikutti
siltä, että Tinka ei olisi koskaan koko kontakteista kuullut. Neiti oli
kirjaimellisesti ihan pihalla vaikka kotona vielä nätisti itse tarjosi
on-offia. Kotona olemme yrittäneet ahkerasti naksutella kontakteja ja lisäsin
myös omaa liikettä. Hienosti pysyy ja ei haittaa vaikka en vieressä seisokkaan.
Toivottavasti tämä saataisiin myös hiljalleen liitettyä hallille.
Tässä pätkän tiistain treeneistä ja onhan se oma ”ohjaaminen”
hirmuisen tönkköä. Välillä harmittaa, että noin lahjakas koira menee täysin
hukkaan, mutta taas toisaalta yhdessähän tässä opetellaan!
keskiviikko 17. joulukuuta 2014
Tänään käytiin eläinlääkärissä hakemassa rokotus, mutta myös
toteamassa että täysin terve tyttö on edelleen. Ainahan kehut koirasta lämmittää mieltä, mutta etenkin eläinlääkärin kehut koiran kunnosta saa hyvälle
mielelle. Rokotuksen lisäksi mieltäni on vaivannut se, että Tinka tuoksuu
urosten kuonoon _todella_ hyvälle. Eläinlääkäri kuitenkin totesi, että mikään
ei viittaa siihen, että tulehduksia tai vastaavia olisi ja, että jotkut nartut
nyt vain sattuvat tuoksumaan hyvälle ja vanhemmiten hajut eivät varmasti ole
niin voimakkaita. Täällä siis asustaa todellinen herkku ;)
Illalla kävimme myös hallilla, koska operaatio paikkis. Kotona
paikkikset on onnistunut aivan tavalliseen tapaan hyvin, joten nyt lähdin
kokeilemaan toimivatko ne myös tuolla hallilla ja hyvinhän se sujui. Otettiin
siis pari pätkää toinen noin 45 sekunttia ja toinen 1.5 minuuttia ja ei ollut
ongelmia. Toivotaan, että joululoman aikana saisimme varmaan seuraa
paikkikseen, jotta tulisi myös häiriötä. Paikkis ongelma taitaa siis olla vain
yhdellä hallilla, jossa pitäisi nyt myös päästä ehdottomasti treenaamaan
lyhyitä pätkiä ja kivan kaverin kanssa, joka pysyy paikalla.
Otimme myös hieman jääviä, jotka tuntuu sujuvan kerta
kerralta paremmin! Etenkin nopea maahanmeno on Tinkan suosikki, koska
maahanmeno on muutenkin vahva meillä. Seisominenkin sujuu nyt jo todella
kivasti vaikka vielä siihen saisi tulla lisää napakkuutta. Näiden lisäksi
tehtiin pari kertaa hyppyä, joka alkaa myös muodostua kivaksi. Tuntuu, että
Tinka on oikeastaan hoksannut sen itsestään, koska niin vähän olemme tätäkin
päässeet treenailemaan. On se vain pätevä <3
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)



