Nähtävästi viime postauksesta on vierähtänyt taas hetki, jos toinenkin ja ollaanhan me jotain sen jälkeen ehditty tehdä. Treenattu ahkerasti ja vähemmän ahkerasti, käyty rally-tokokisoissa, näyttelyissä ja ehdittiinhän me luonnetestissäkin pyörähtää.
Tokoa ollaan treenailtu säännöllisen epäsäännöllisesti, koska uusi koe on katsottuna. Alokasluokan asiat Tinkalla on melko hyvin hallussa, joten ollaan treenailtu ruutua ja merkin kiertoa, jotka molemmat alkaa myös olla hyvällä mallilla. Kokeessa saatiin noottia hitaista istumisista, joten näihin ollaan haettu hieman täpäkkyyttä. Kapulan pitoon saatiin taas uusi vinkki, jota on lähdetty työstämään hyvällä menestyksellä, joten eiköhän siitäkin tule valmis liike ennen koetta.
Rally-tokoa treenaillaan tällä hetkellä VOI/MES -ryhmässä, josta on ollut todella paljon apua. Viikottain on tietyt kyltit joihin keskitytään ja tästä on selkeästi ollut hyötyä, kun kaikki kyltit tulee käytyä oikeasti läpi. Tinkalla oli pitkään ongelmana eteentulot, koska jätin käsimerkin pois ja halusin siirtyä pelkkään käskyyn, mutta vihdoin alkaa tuntua siltä, että treenaus on tuottanut tulosta ja nämä sujuu taas osana rataa. Peruuttaminen osana rataa hakee vielä varmuutta, mutta eiköhän sekin tule treenaamisella kuntoon. Voittajaluokan kyltit eivät ole enää kauhistus eikä oikealla puolella seuraaminen vaan uskallettiin jo kisaamaankin tosin sen suurempaa menestystä ei tullut, koska ohjaaja ei voi luottaa koiraan ja sen osaamiseen.
Agilityssa käytiin huhtikuussa taas opiskelemassa ohjauskuvioita ja sen jälkeen tulikin pitempi tauko. Toukokuussa aloitettiin ohjatussa ryhmässä treenit, joihin ollaan päästy vasta kerran, mutta yksikin kerta todisti sen, että ollaan paljon paremmalla tolalla, mitä kuvittelin. Ensimmäisellä kerralla katsottiin kontaktit ja kepit läpi ja hyvinhän ne sujui. Tarvitaan vielä varmuutta keppien aloitukseen, mutta itse kepeissä ei ole ongelmaa. Agilityssa olemme ottaneet myös porukalla yksäreitä koskien keinua, koska niin monta erilaista tyyliä opettaa se ja en halua pilata sitä omalla koheltamisella. Tämän lisäksi olemme todella vähän tehneet keinua ja se on jäännyt sellaiseksi, jos joskus esteeksi, joten se on hyvä ottaa nyt työn alle. Yksärit on todella tulleet tarpeeseen, koska on saannut keskittyä vain yhteen esteeseen ja Tinka on selkeästi nauttinut hitaasti etenemisestä ja siitä, että tulee paljon onnistumisia. Pari yksäriä on vielä jäljellä ja toivottavasti syksyllä otetaan vielä pari lisää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti