keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

On pimeys ohi, taas kuljetaan valoon päin

Kevät on selvästi tehnyt taikojansa. Pitkästä aikaa on iskenyt hirmuinen into treenata, ja tämähän on vain positiivista! Tinka on selvästi asiasta aivan yhtä innoissaan, kuin minäkin.

Sunnuntai vaihteeksi leikittiin vähän tokoa. Pyöriteltiin hieman seuraamista ja huomasin, että pidempää seuruuta tehdessä Tinka selkeästi skarppaa ja tekee paremmin. Tehtiin myös pari luoksaria ja ensimmäisellä kerralla kävi kiertämässä kunnon lenkin takana, mutta toisella kerralla hidasti vauhtia ajoissa ja pyörähti nätisti sivulle. Jääviä otettiin niin, että itse peruuttelin taaksepäin ja käsky. Molemmat sujuivat melko kivasti, mitä nyt märkä maa oli vähän inhotus, kun piti mennä maahan. Leikkimisestä jäi hyvä mieli ja huomaa selvästi, että tauko on tehnyt tehtäväänsä. Olen kyllä itsekin huomannut, että miten oma asenne ja suhtautuminen vaikuttaa Tinkaan ja sen intoon treenailla. Itse, kun muistaa olla jeejee- fiiliksellä, niin kyllä se sama vaihde löytyy koirastakin. 



Tänään käytiin Idan kanssa hömpöttelemässä rally-tokoa. Viime kerrasta on suorastaan ikuisuus ja täytyy kai myöntää, että viimeksi on rally-tokoiltu tammikuun kisoissa. Puolustukseksi täytyy sanoa, että ei ole ollut mitään sisätilaa, missä treenailla. Ajattelin tänään, että koska illalla on tarkoitus mennä treenailemaan, niin tehdään vain kevyempi lenkki ja se osoittautui jälleen kerran virheeksi. Tinkallahan oli energiaa vaikka muille jakaa, joten ensimmäinen kierros meni täysin hösäämiseksi ja koiran vein kesken radan autoon hieman rauhoittumaan.  Toisella kierroksella oli jo jotain merkkejä keskittymisestä, mutta silti saimme uusia kylttejä parikin kertaa, mutta päästiin yhteisymmärryksessä rata loppuun. Kolmannella kerralla maltti oli kasaantunut sen verran, että rata tuntui jo ihan kivalta. Ida huomautti siitä, kuin hyvin Tinka käyttää peräpäätä vasemmalle käännöksissä ja oikeatkaan ei enää leviä, niin pahasti. On tainnut meidän talven aherrus peräpään käytössä tuottaa tulosta! Onhan sitä peräpäätä treenattu natsiseuruulla, laatikoilla, kirjoilla, jumppapalloilla ja ties millä. Ihana huomata, että työ ei ole mennyt hukkaan! Tämä treeni kyllä todisti myös sen, että ahkerasti saamme treenailla ulkona ennen tulevia kisoja, koska kaikki kävyt, kepit ja muut risut olivat välillä hirmuisen mielenkiintoisia.


Tinkan pienimuotoinen dieetti on myös tepsinyt! En tosin tiedä voiko sitä dieetiksi kutsua, mutta Tinka on vaihtanut ylimääräisen hötön lihaksiksi ja olemus on selvästi timmimpi. Toivotaan, että tuomari ei tyrmää meitä viikonloppuna näyttelyssä. Tarkoituksena olisi hakea se harrastus H, ihan vain varmuuden vuoksi ;) Paremmatkin arvosanat meille toki kelpaavat. 







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti