Tinkan elämää

Torstaina oli vuorossa treffit Ahtin ja Niilon kanssa. Koirat pääsivät rallattelemaan soramontuille ja kivaa tuntui olevan. Tinkan teki hirmuisesti mieli uimaan, mutta ei kuitenkaan uskallus riittänyt ;)

Perjantai omistettiin tokoilulle ja temppuilulle. Opeteltiin naksuttimen avulla peruuttamaan ja täytyy myöntää, että naksutin on oiva apuväline monessa!

Olen myös yrittänyt etsiä meille syksyksi sopivia ryhmiä niin agilityyn kuin tokoonkin. Agilityyn on löytynyt seura ja nyt vain toivotaan, että meidät hyväksytään vaikka Tinka ei ihan vuotta vielä olekaan, kun ryhmä aloittaa. Tokoon on myös kovasti ollut etsinnässä treeniporukka, koska tuntuu että näin aloittelijana yksin treenaamisesta ei saa todellakaan kaikkea irti.

 

Lauantaina päästiin pitkästä aikaa hieman agilityilemään. Tämä on meillä vasta ihan alussa, joten otettiin vain aluksi siivekkeen läpi juoksua. Parin toiston jälkeen lisäsin toisen siivekkeen ja hienostihan se meni. Hyvin tehdystä työstä lensi tottakai lelu! Olen joskus koittanut agilityssa namialustaa silloin kun opeteltiin siivekkeitten läpituloa ihan tassutellen ja silloin namialusta toimi. Nykyään vauhtia tuntuu olevan sen verran, että namialustaa ei edes huomata, joten olen todennut lelun paremmaksi palkaksi.

Illalla vielä hurautimme kokkolaan ja laajalahteen juoksuttamaan koiria Kirsin ja Katjan kanssa. Koirista Taavi oli rohkein ja melkein jopa uskaltautui uimaan, mutta prinsessat pysyttelivät visusti rannan tuntumassa. Sain olla myös ylpeä Tinkasta, koska ohi meni lenkkeilijöitä jolloin kytkin Tinkan ja vapaaksi päästyään lähti juoksemaan perään, mutta tuli käskystä takaisin. Meillä kun on ollut hieman ongelmaa siitä, että Tinka on niin sosiaalinen ja tahtoisi lähteä jokaisen matkaan.