maanantai 21. maaliskuuta 2016
Hiljaiseloa
Blogi on pysynyt pitkään hiljaisena, kun ei ole yksinkertaisesti ollut mitään päivitettävää. Tinka juoksi juoksunsa, joten treenitkin ovat jääneet väliin. Hiljalleen siis palaillaan treenien pariin. Aluksi kuitenkin vietetään pääsiäinen landella ja nautitaan hyvästä säästä.
keskiviikko 17. helmikuuta 2016
Onnea seuraa onni!
Pari viikkoa sitten uskallettiin ensimmäistä kertaa
vierailemaan toisessa ryhmässä, jotka ovat aloittelemassa kisaamista. Hirvitti,
että pärjätäänköhän me siellä ollenkaan, mutta ihan hyvin sujui! Rakennettiin
kakkosten rata ja sovittiin kouluttajan kanssa, että tehdään ensimmäiset kahdeksan estettä, koska keppejä ei vielä handlata. Tinka meni kivasti aina seiskalle asti, mutta kiersi putken takaa kasin. Todettiin, että rima hirvittää ja
itse olen koiran linjalla, joten otettiin uusi yritys ilman rimaa ja parin
kokeilun jälkeen saatiin onnistumaan. Päästiin lopuksi vielä koko pätkä ilman
ongelmia läpi. Lopuksi otettiin meille keppejä ja päästiin siihen tilanteeseen,
että kaksi ohjuria oli paikalla. Kivat treenit ja itselle tuli paljon varmuutta
siitä, että pärjätään ihan hyvin muiden treeneissä myös!
Eilen vuorossa oli omatoimitreenit ja oltiin toisen koirakon
kanssa kahdestaan hallilla. Päätettiin tehdä pientä rataa ja lopuksi ottaa
keppejä. Radalta löytyi persjättö sekä sylkkäri, jonka tahdoin mukaan koska
viimeksi sylkkäreistä ei tullut yhtään mitään. Tinka oli varsin kivasti
kuulolla ja ei langennut kuin yhden kerran ansahyppyyn. Lopuksi otettiin kuutta
keppiä ja lopulta päästiin siihen, että meni täysin ilman ohjureita useamman
kerran. Loistava fiilis! Täytyy myöntää, että oli mukavat ja opettavaiset
treenit. Jouduttiin yhdessä pohdiskelemaan, mikä mättää kun koira ei kulje
haluttuun suuntaan.
Simppeleitä meidän pätkät vielä on, mutta tässähän vasta opetellaan! Kahdet oikeasti onnistuneet treenit takana antaa kyllä uskoa siihen, että tuo sinkoileva ja kuumuva shelttineiti on vielä kesytettävissä.
sunnuntai 31. tammikuuta 2016
Tiistaina päästiin pitkästä aikaa agilityn pariin. Tinkasta
kyllä huomasi, että taukoa on ollut, koska turkissa pysyminen aiheutti pieniä
ongelmia. Tällä kertaa meillä oli käsittelyssä sylkkäri, pieni pätkä rataa sekä
loppuun keppejä ja puomia.
Aloitettiin sylkkäreiden treenaaminen aluksi ilman esteitä
pelkän koiran kanssa ja tämän jälkeen siihen liitettiin yksittäinen hyppy.
Tinka hoksasi nopeasti idean ja yksittäisellä hypyllä saatiin kivasti tehtyä
sylkkäreitä. Tämän jälkeen päästiin tutustumaan kasaamaamme rataan ja saimme
miettiä siihen sopivia ohjauskuvioita. Mielessäni suunnittelin tekeväni
valsseja ja sylkkärin yms. Tinkan kanssa päästessämme radalle huomasin taas,
että ideat olivat hyviä, mutta toteutus huono. Tinkassa riitti taas vauhtia ja
virtaa, että ensimmäisenä tökkäsimme esteelle 3-4, koska en todellakaan ehtinyt
valssata. Tinka onneksi irtoaa putkeen kivasti, joten ohjasin samalta puolelta
suoraan putkeen. Tämän jälkeen harmaita hiuksia aiheutti esteet 5-6, joissa oli
tarkoitus tehdä sylkkäri. Putkesta sinkoavan koiran kalastelu oli melko
hankalaa ja, joka kerta Tinka ehti ottaa hypyn 6 takaakiertona. Lopulta seisoin
esteiden 5-6 välissä ja näin sain koiran hyppysiin ja tehtyä sylkkärin, mutta
putkeen irtoaminen ei enää ollutkaan helppoa. Lopun radasta saimme jotenkuten
suoritettua kunnialla läpi vaikka eipä siinäkään hirveästi kehumista ollut.
Tinkalla oli hurjan hauskaa, mutta ohjaajalle tuli hiki ja turhautuminen.
Keppejä tehdessä sentään onnistuttiin! Aloitettiin kuudella kepillä, jossa
kaikissa oli ohjurit, mutta lopulta päästiin tilanteeseen, että kahdesta
ensimmäisestä välistä poistettiin ohjurit. Minun ollessa oikealla puolella oli
taas hankalaa, mutta sujui sekin pienen mietinnän jälkeen. Puomia tehtiin kaksi
toistoa ja ongelmitta sujui.
Ja lopuksi vielä avautuminen siitä, kuinka agility on
mukavaa, mutta toisaalta taas niin turhauttavaa. Tinkan kanssa on ilo
harrastaa, koska siitä selkeästi paistaa riemu kun ollaan yhdessä tekemässä,
mutta korvat jää yleensä aksassa kotiin. Se tunne kun seitsemännen kerran
huudat, että olen täällä tule tänne seuraavaksi ja koira painattaa jo väärän
hypyn jälkeen putkeen.. Turhauttavaa. Välillä on käynyt mielessä lopettaa koko
harrastus, koska tuntuu että meidän edistyminen tyssää siihen, kun mukaan
otetaan jotain vauhdikkaampaa. Toisaalta taas Tinka nauttii ja on todella nopea,
sama kuunteleeko vai ei. Ehkä me aletaan vain ahkerasti treenaamaan sitä, että
agilityssa täytyy myös kuunnella. Hyviä vinkkejä otetaan mielellään vastaan!
maanantai 18. tammikuuta 2016
#Tokojuttuja
Eilen käytiin hallilla ja treenailtiin alokasluokan liikkeitä liikkuroituna. Huomasi taas, että liikkuroituja treenejä pitäisi ottaa useammin. Positiivista oli se, että Tinka ei välittänyt liikkurista mitään. Vähän saatiin myös huonolaatuista videota siitä, miltä se meno tällä hetkellä näyttää. Hiottavaa on vielä paljon, mutta aikaahan meillä on!
maanantai 11. tammikuuta 2016
Arki on vaikein extreme-laji
Meillä uusi vuosi vaihtui varsin rauhallisesti kotona nukkuen. Pommituksia kuului jonkun verran, mutta Tinka ei välittänyt niistä kuten ei aiemminkaan. Ihanan helppoa. Varmuuden vuoksi kuitenkin ulkoiltiin illalla vielä hihnassa, koska turha kokeilla säikähtääkö se vai ei.
Landella lomaillessa on kyllä nautittu vapaana lenkkeilystä
oikein urakalla! Pitkiä lenkkejä metsässä ei voita mikään. Pakkaset ovat hieman nyt hidastaneet
lenkkeilyä, koska Tinkaa on selvästi palellut tassuista. Kovimmilla pakkasilla
on vaan käyty pieniä lenkkejä, mutta useammin. Pakkasen laskettua alle
kahteenkymmeneen on Tinkakin taas liikkunut reippaasti, joten on päästy taas
lenkkeilemään kunnolla. Pakkasten ajaksi täytyi keksiä tekemistä sisälle, joten
on innostuttu kunnolla tokoilemaan olkkarissa. Opiskelun alla on olleet ohjatun
suunnat ja tuntuu, että pieni tauko on tehnyt hyvää, koska tuntui hoksaavan ne
nopeasti. Hiljalleen saadaan varmaan alkaa kasvattamaan etäisyyttä. Treenin
alla on myös ollut kapulan pito tai oikeastaan sen suuhun ottaminen sekä
luovutus, koska vaikka kapulaan haetaan mielellään, sen suuhun ottaminen on
ollut välillä todella ällöttävää. Kapulaa otetaan jo ihan mielellään suuhun ja
luovutus alkaa myös olla ihan siisti eikä kapulaa enää syljeskellä pois.
Kaukoja on myös jumpattu, mutta tuntuu että ne vaan junnaa paikoillaan.
Viime viikolla ehdittiin myös pyörähtää taas vaihteeksi
eläinlääkärissä poistattamassa tukkeutunut talirauhanen, jonka huomasin jo
joulukuun alussa, mutta ajattelin seurata lähteekö kasvamaan ja kyllähän se
lähti. Tinkan kylkeä koristaa taas pari tikkiä ja toivotaan, että tällä kertaa
ei tarvita uusia tikkauksia. Toivotaan, että pärjättäisiin edes hetki ilman
niitä. Selkeää syytä niiden ilmestymiseen ei tunnu löytyvän, mutta näin
alustavasti vaihdettiin ruoka vähärasvaisempaan. Tympeä vaiva, mutta minkäs
teet.
keskiviikko 6. tammikuuta 2016
Jos kuu ja tähdet ovat oikeassa asennossa
Listataan taas tavoitteita tälle vuodelle, niin saa vuoden päästä taas katsella, mitä on saatu aikaseksi.
Toivotaan, että Tinka pysyy terveenä! Tosin tiedän jo nyt, että torstaina käydään taas poistattamassa yksi tukkeutunut talirauhanen, mutta toivotaan sen olevan tämän vuoden ainoa reissu eläinlääkärille.
Tokossa voisi olla ihan realistista saada TK1, jos treenataan ahkerasti ja uskallan ilmoittaa meidät kisaamaan.
Rally-tokossa voitaisiin asettaa tavoitteeksi RTK2, koska kyltit ovat jo hallussa. Toivotaan, että kisoissa myös mielentila olisi molemmilla oikea.
Agilityyn ei edelleenkään laiteta tavoitteita. Toivotaan, että kehitytään jokaisella alueella ja pidetään hauskaa.
Käydään hakuilemassa ja kelien salliessa jatketaan jäljestämistä.
Pidetään yhdessä hauskaa ja nautitaan yhdessä tekemisestä.
Itselle asetan saman tavoitteen, kun aiemminkin eli kehittyä ohjaajana ja opetella oikeasti säätelemään Tinkan mielentilaa.
Tunnisteet:
Agility,
Haku,
Jälki,
rally-toko,
Tavoitteet,
Toko
tiistai 5. tammikuuta 2016
Miten meni noin niinku omasta mielestä?
- Terveys on listalla ehdottomasti ensimmäisenä. Toiveissa siis on pysyä myös tämä vuosi aivan yhtä terveenä kuin tähänkin asti.
Tinka pysyi terveenä koko vuoden. Lokakuussa käytiin poistattamassa tukkeutunut talirauhanen ja tikattiin samainen haava uudestaan, mutta muuten ei ole mikään vaivannut!
- Tokossa suunnitteilla on TK1 ja, jos alkaa näyttää siltä niin ensi syksynä mahdollisesti avossa ensimmäinen kisa?
Tokossa ei todellakaan päästy kisaamaan. Hyvin alkaneet treenit vesittyivät juoksuun ja muuttoon. Kesä treenattiin melko ahkerasti, mutta syksyllä taas muutettiin ja sopivaa ryhmää ei löytynyt. Ehkä tänä vuonna?
- Rally-tokossa RTK1 enää kaksi hyväksyttyä tulosta puuttuu ja toivon mukaan ne saadaan nyt kevään aikana kasaan. Riippuen siitä, kuinka päästään treenaamaan niin ehkä myös avossa ensimmäinen startti?
Rally-tokossa saatiin kesällä RTK1 kasaan. Marraskuussa koitettiin avoa, mutta ohjaajan jännitys pilaa kaiken.
- Agilityyn en osaa sen tarkempia tavoitteita laittaa. Toivotaan, että kehitytään jokaisella alueella ja pidetään hauskaa.
Agilityssa treenaaminen on ollut varsin repaleista, mutta selkeästi ollaan kehitytty! Erityisen ylpeä olen kesän keppikurssista, jossa opittiin paljon.
- Opetellaan kasa uusia temppuja
Uusia temppuja opeteltiin useampia.
- Näyttelyissä toivotaan ERIä.
Näyttelyistä saatiin kolme ERIä, mitkä oikeuttivat shelttien näyttelyiden ykkösruusukkeeseen.
- Tärkeintä on, että nautitaan yhdessä tekemisestä ja pidetään hauskaa!
Nautittu ollaan yhdessä tekemisestä ja hauskaa on myös pidetty!
- Itselleni voisin asettaa tavoitteeksi, että kehityn ohjaajana.
Täytyy myöntää, että paljon jäi viime vuodesta käteen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)




