maanantai 2. tammikuuta 2017

Mennyttä

Vuosi sitten asetettiin tavoitteita ja nyt on hyvä käydä läpi, että mitä saavutettiin ja mitkä jäivät saavuttamatta.




Toivotaan, että Tinka pysyy terveenä! Tosin tiedän jo nyt, että torstaina käydään taas poistattamassa yksi tukkeutunut talirauhanen, mutta toivotaan sen olevan tämän vuoden ainoa reissu eläinlääkärille.
Eläinlääkärillä kävimme tämän lisäksi hakemassa passin ja tarkeissa, joten periaatteessa tavoite toteutui. Pientä kremppaa siellä ja täällä oli kuluvan vuoden aikana, mutta ei mitään suurempaa. Keväällä Tinka tipahti avantoon, mikä aiheutti selän jumiutumista, joten hierojalla ja jäsenkorjaajalla kävimme ahkerasti. Syksyllä otettiin selästä spondari ja nikamien epämuotoisuus ja nämä molemmat olivat puhtaita. Tämän  lisäksi tarkattiin polvet ja silmät edelleen terveiksi.

Tokossa voisi olla ihan realistista saada TK1, jos treenataan ahkerasti ja uskallan ilmoittaa meidät kisaamaan.
Tokossa kisaaminen jäi. Rally-tokossa esiin tulleet ongelmat kalvoivat ohjaajaa niin, että ei uskallettu lähteä kisaamaan. Ehkä me vielä joskus. 

Rally-tokossa voitaisiin asettaa tavoitteeksi RTK2, koska kyltit ovat jo hallussa. Toivotaan, että kisoissa myös mielentila olisi molemmilla oikea.
Rally-tokossa saavutettiin tavoite! Yksi ohjaajan hylky ja yksi nolla käytiin hakemassa, mutta myös kolme hyväksyttyä tulosta. Suurin onnistuminen oli kuitenkin vuoden viimeiset kisat, missä molemmat oli hyvällä ja rennolla fiiliksellä tekemässä hommia. 

Agilityyn ei edelleenkään laiteta tavoitteita. Toivotaan, että kehitytään jokaisella alueella ja pidetään hauskaa.
Agilityyn ei asetettu tavoitteita, mutta huimasti Tinka on kehittynyt ja ohjaaja siinä sivussa. 

Käydään hakuilemassa ja kelien salliessa jatketaan jäljestämistä.
Hakuileminen jäi, koska jäätiin porukasta pois. Jäljestämässä käytiin kahdestaan ja tutustuttiin myös mejään ja niitä jälkiä tuli tehtyä enemmän.  

Pidetään yhdessä hauskaa ja nautitaan yhdessä tekemisestä. 
Tämä tavoite toteutui. Hirmuisesti itse opin uutta Tinkasta ja harrastamisesta. Päivä päivältä nautin enemmän tuon varjon kanssa elämisestä. Aamulla ensimmäisenä se on kainalossa ja illalla viimeisenä se huokaisten painaa pään jalkoja vasten.

Itselle asetan saman tavoitteen, kun aiemminkin eli kehittyä ohjaajana ja opetella oikeasti säätelemään Tinkan mielentilaa. 
Tämä tavoite toteutui myös. Vihdoin ja viimein opin sen, että jos koira on sellainen kuin Tinka, niin minun täytyy olla rauhallinen ja määrätietoinen. Tinka ei siedä minkäänlaista epävarmuutta tai jännittämistä minulta. Tämä oppi oli ehkä tänä vuonna kultaakin kalliimpi. Tästä on hyvä jatkaa. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti