torstai 30. lokakuuta 2014

Vihdoinkin!

Minusta alkaa tuntua siltä, että kaikki mikä on voinnut mennä pieleen on todellakin tapahtunut.

Kysehän on siis Tinkan luustokuvauksista. Kävin kuvauttamassa Tinkan pari viikkoa sitten perjantaina. Minulle luvattiin lähettää kuvat sähköpostiin saman päivän aikana, mutta kuvia ei vain kuulunut. Laitoin seuraavan viikon keskiviikkona tiedustelua, että olisikohan kuvia mahdollista saada? Tällöin minulle vastattiin, että kuvat lähetetään mahdollisimman pian, ja torstaina ne kilahtikin sähköpostiin. Ahkerasti olin myös kuvauksista lähtien seurannut omakoiraa, että milloin kuvat saapuvat sinne ja torstaina kuvat merkittiin saapuvaksi myös vasta kennelliittoonkin.

Perjantaina kävin ahkerasti vilkuilemassa, joko tulokset ovat lausuttu, mutta eihän kuvia oltu vielä lausuttu. Maanantaina alkoi taas ahkera kyttääminen omakoirassa, mutta tällöin huomasin koko terveystulokset kohdan hävinneen. Ajattelin, että onpas ihmeellistä, kun lausunnot olin kuitenkin maksanut ja kaikkea. Tiistaina lähti sähköpostia kennelliittoon, että onko sielä tapahtunut joku kämmi vai mistä johtuu, että koko osio on poistunut. Kennelliitosta tulikin keskiviikkona vastaus, että klinikalla kuviin oli merkitty väärä päivämäärä, joten ne palautuivat takaisin klinikalle ja saapuivat vasta keskiviikkona takaisin kennelliittoon.

Terveystulokset
PäiväysKohdeTulos
1.11.2014välimuotoinen lanne-ristinikamaLTV0 (normaali)
30.10.2014
kyynärnivel
lonkkanivel
0/0
A/A
17.10.2014


silmätutkimus
polvilumpiolux.med.
silmätutkimus
sydämen kuuntelutulos
Distichiasis : todettu
0/0
Silmämuutosten vakavuus : lievä
ei sivuääniä
26.11.2013polveutuminenpolveutuminen varmistettu
12.11.2013silmätutkimusei todettu perinnöllisiä silmäsairauksia

Nyt voi huokaista helpotuksesta! ;)







tiistai 28. lokakuuta 2014

Pentukuumetta ilmassa?

Nyt se on tunnustettu! Hirmuinen pentukuume riivaa allekirjoittanutta ja on riivannut pidemmän aikaa. Tähän ei yhtään auta se, että vähän väliä törmää söpöihin kuviin shelttivauvoista ja uutisia tulevista pennuista on siellä ja täällä. Olisihan se ihanaa, jos Tinkalla olisi kaveri ;) Onneksi järki sentään vielä sanoo EI ja Ville myös :D

Olen miettinyt jo kauan aikaa, että tahdon ehdottomasti Tinkalle kaverin jossain vaiheessa. Pentukuumetta olen potenut enemmän ja vähemmän kesästä asti, mutta myöntänyt silti itselleni, että toisen koiran aika ei ole vielä. Intoa ja kiinnostusta riittäisi kyllä mutta, Tinka on vielä ihan kirppu itsekkin.

Olen myös pohtinut sitä, että Tinka on vielä niin kesken. Olemme vasta päässeet harrastuksiin sisälle ja alkaneet yhdessä opetella harrastusten aakkosia, joten toisen koiran aika ei ole vielä. Mielestäni Tinkan kanssa pitäisi edetä harrastuksissa pidemmälle ennen kuin seuraavan koira voi tulla taloon, mutta toisaalta taas olisi helppoa alkaa opettaa seuraavaa, kun asiat ovat tuoreessa muistissa. En ole myöskään osannut silti määritellä itselleni sitä, että milloin Tinka olisi tarpeeksi valmis siihen, että toinen koira voi tulla taloon.

Itsestä tuntuu, että Tinkan  pentuajan jälkeen sitä on itse taas niin paljon viisaampi ja osaisi tehdä asioita niin paljon paremmin ja eritavalla. Arki meillä on varsin mutkatonta, joten pentu sopisi siltäkin osin kuvioihin vielä, kun viihdyn keski-suomessa. Voin siis todeta, että hirmuinen pentukuume riivaa, mutta en osaa päättää milloin seuraavan koiran aika mahdollisesti voisi olla. Jatkan siis epätoivoista pentukuumeen potemista niin kuin tähänkin asti ;)





sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Toko on kiinnostanut minua jo pitkän aikaa. Ennen Tinkankin tuloa haaveilin, että se on se mitä tahdon harrastaa. Omaa kokemusta lajista vaan ei juurikaan ollut ja näin liikkeiden opettaminen on ollut haastavaa ja jännittävää, entä jos pilaankin liikkeet täysin? On tuntunut, että sopivaa ryhmää tokoon ei löydy meille ollenkaan ja syksyllä aloitimmekin tokon tehovalmennuksen, jonka lopetimme samantien koska Tinka alkoi tehdä juoksuja. Tarkoituksena olisi nyt löytää meille sopiva ryhmä, kun juoksut alkavat olla takana.

Olemme kuitenkin treenailleet liikkeitä, ja ihan kivasti on sujunut! :) Tänään tuli taas hieman treenailtua. Ensimmäisenä otettiin luoksaria, joka sujui varsin kivasti! Aluksi otin pari luoksaria niin, että heti kun Tinka lähti tulemaan niin lelu esiin, jotta saatiin vauhtia. Viimeinen oli ihan tavallinen luoksari, jonka tuli vauhdilla ja juuri oikealle paikalle.
Otettiin myös yksi paikkis. Ajallisesti noin minuutti ja välimatkaa ei ollut kuin viitisen metriä. Pysyi kivasti paikalla ja katse ei harhaillut, kuin vähän ja huomautuksella palas takaisin.
Illalla treenailtiin vielä seuruuta. Olen huomannut, että parilla ensimmäisellä askeleella kontakti katoaa ja sitten taas palaa takaisin. Huomasinkin sopivasti facebookin tokoryhmästä, jollain muullakin olevan samaa ongelmaa ja vinkkejä tähän kontaktikuiluun. Tänään siis treenailtiin niin, että kutsuin Tinkaa sivulle ja ennen kuin ehti istahtaa lähdettiinkin liikkelle, joten kontakti pysyi! Naksuttelin hyvästä kontaktista ja lopuksi otettiinkin ihan sivulta pieni pätkä seuruuta ja kontakti piti.Tämän treenausta pitää jatkaa ja naksutella muutenkin hyvästä kontaktista. Pätevä tokoilija <3

Tiimi <3

lauantai 25. lokakuuta 2014

Seinäjoen näyttely 25.10

Aloin miettiä jo aikaisemmin, että onkohan reissu ihan turha. Tinka nimittäin tiputti aikaa sitten kaiken karvansa, ja vasta kasvattelee turkkia takaisin. Pesu ja föönäys teki ihmeitä jälleen kerran ;) Sieltähän kuoriutui aivan kuin uusi koira! Itse sain myös trimmailla Tinkan ja tuntui, että nyt se vasta hankalaa onkin, kun karvaa on oikeasti kasvanu korviinkin. Ihan kiva siitä silti tuli! :)

Lauantai ei oikein alkanut valoisissa merkeissä.. Heräsin neljältä yöllä siihen, että Tinka on ripuloinut matolle, ei auttanut kuin alkaa pesemään sitä. Vihdoin sain kaatua sänkyyn, ja sitten kello jo soi. Äänekosken reissusta oppineena, heräsin sen verran aikaisin että ehdin käyttää Tinkan kunnolla ulkona. Ylimääräiset energiat jätettiin korpilahdelle, että seinäjoella osataan käyttäytyä ;)

Seinäjoella Tinka olikin varsin reipas ja hienosti käyttäytyvä leidi. Hieman treenailtiin ennen kehään menoa ja hyvinhän se sujui.
Arvostelusta mielestäni Tinkan tunnisti :)

" Hyvin kehittynyt. Suloinen pää ja ilme. Tummat silmät. Hyvä kaula ja ylälinja. Hyvä kroppa ikäisekseen. Hyvät kulmaukset. Tasapainoinen liikkeessä. Hieman löysä edestä ja kantaa häntäänsä korkealla. Hienosti esitetty." -EH, Tuomarina Lotta Brun

(c) Anne Peräsalo


Missinä oleminen on rankkaa ;)

Törmäsin tälläiseen äärettömään söpöön kuvaan Tinkasta pentuna <3

lauantai 18. lokakuuta 2014

Malttamaton!

Kesästä asti olen pohtinut Tinkan kuvauttamista ja suorastaan odottanut, että vuoden ikä tulee täyteen niin pääsen kuvauttamaan Tinkan. Yritin Jyväskylästä etsiskellä sopivaa ja edullista paikkaa kuvauttaa Tinka, mutta semmoista ei tuntunut löytyvän. Vihdoin netistä luin Äänekoskella sijaitsevasta suhteellisen edullisesta ja hyvästä paikasta. Ongelmaksi tosin muodostui se, että heillä vierailee silmälääkäri kerran kuussa ja aika olisi mennyt joulukuulle, että ei oltaisi rikottu sääntöjä jotka koskevat dopingia. Minä malttamattomana en suostunut odottamaan niin pitkään, joten nyt syyslomalla oli oikein aikaa varata aika virallisiin tarkkeihin. Tiistaina soitin Oulun animagiin ja saatiin perjantaiksi aika! :)

Itseäni hirvitti kauheasti, että minkälaisia tuloksia sieltä saataisiin. Tinkahan ei kuitenkaan silmissäni muuttuisi miksikään vaikka jotain vikaa siittä löytyisi vaan enemmin itseäni huoletti se, että jos se onkin kipeä ja mistä tiedän kuin kipeä se on, jos jotain huolestuttavaa löytyy. Perjantaina hurautettiin siis animagiin. Aika oli varattu iltapäiväksi, jotta ei tarvisi aamusta kovin aikaisin lähteä. Saimme kauhean kasan lappuja täytettäväksi ja silmätippoja tiputettavaksi. Tahdoin nimittäin kuvata koiran kuonosta häntään asti ;) Tutkimukset aloitettiin sydämen kuuntelulla ja aloin jo epäillä sivuääntä, kun kuuntelin niin pitkään, mutta sydän todettiin terveeksi aivan kuten polvetkin! :) Tinka oli sitä mieltä, että silmätipat oli kamalinta maailmassa ja epäili, että niitä tiputellaan lisää kun alettiin silmiä tarkistaa, joten sain pitää Tinkasta kunnolla kiinni. Vasen silmä todettiin terveeksi, mutta oikeasta silmästä löytyi yksi pehmeä ripsi joka kasvoi suoraan eteenpäin, joten tuskin tulee koskaan vaivaamaan :) Tinkalle annettiin rauhoite ja pääsi kuvattavaksi. Tämän jälkeen pääsin katsomaan kuvia ja lääkäri kertoi, että lonkat ja kyynärät näyttivät siisteiltä ja selkä oli varsin hieno.

Tinka vaikutti siis varsin terveeltä tytöltä kaikissa tutkimuksissa ja nyt odotankin kuumeisesti, että viralliset lausunnot tulee, jotta on mustaa valkoisella asiasta ;)

torstai 16. lokakuuta 2014

Olen haaveillut jo pidempään back on trackin verkkoloimesta ja etenkin nyt, kun aloitimme agilityn niin olen kokenut sen tarpeelliseksi. Petellä onneksi sattuivat juuri sopivasti olemaan alessa ;) Tilasin aluksi koon 46 cm, mutta epäilin hieman mahtaako olla meille sopiva vai liian suuri. Totesin tilauksen jälkeen, että liian suurihan se meille on. Onneksi Ida pelasti ja totesi sen sopivan juuri hyvin Ahtille, joten saatiin laitettua tilaukseen kaksi 43 cm BOTtia ja näin ollen Ida saa meidän BOTin ;)

Tietenkin rullalla takaa, että näyttää siltä ettei peitä reisiä kunnolla. Kyllä se peittää ;)

Tänään onkin sitten treenailtu sekä sisällä, että pihalla! Seuraaminen on otettu kunnolla treeniin, koska nyt on alkanut kontakti tipahdella omaan makuun liikaa, joten pelkkää kontaktia treenailtu, mutta myös seuraamista. Toivotaan, että siitä vielä hyvä tulee! Tavoitteena olisi nyt oikeasti mennä katsomaan kisoja, jotta näkisi millaista menos siellä muilla on. Toivon, että se oma kynnys kisailemaan myös hieman alentuisi..

Tänään päätettiin myös Idan kanssa lyödä viisaat päämme yhteen! Treenailtiin siis hieman tulevia näytelmiä varten, jotka lähestyvät uhkaavasti ;) Tinka oli aluksi aivan pihalla, että mikä juttu tämä nyt on, mutta pienen muistuttelun jälkeen oli varsin pätevänä ja juoksi todella nätisti. Liikehän sillä on omaan makuun ainakin upea, kunhan malttaa liikkua nätisti ravaten.

Tämän jälkeen kaivettiin vielä rally-toko kyltit esiin ja pistettiin aluksi viiden kyltin rata ja sen jälkeen yhdeksän kyltin rata pystyyn. Tinka oli välillä tosi kivasti kuulolla, mutta välillä tuntui siltä, että korvat oli jääneet kotiin ;) Kuitenkin ensimmäiset radat meni ihan kivasti, mutta loppua kohden alkoi hajut viedä voiton ja silloin tuntui, että korvatkin lopettivat kuulemisen. 

Odotellessa omaa vuoroa otettiin pari luoksaria ihan reippaalla matkalla ja tuli melko kivasti pienillä avuilla suoraan sivulle. Vauhtia toki olisi saanut olla lisää, mutta eiköhän sitä saada vielä treenaamalla. Yksi paikkis otettiin myös ja välillä katse eksyi katsomaan Nessaa, mutta pienellä huomautuksella katse palasi takasin. 





 









tiistai 14. lokakuuta 2014

Meillä juostaan taas! Tinka aloitti viime viikolla juoksunsa, joten viikonlopun rally-tokokisat meni meiltä sivu suun. Toisaalta itselle se oli jotenkin helpotus, kun ei vielä tarvinutkaan startata, mutta toisaalta taas harmitti. Pääsin kuitenkin katsomaan kisoja ja oma kynnys kisailemisesti aleni huomattavasti! Ilmoitin meidät heti siis uusiin kisoihin, jossa toivottavasti pääsemme myös starttaamaan.

Juoksu meillä on kyllä ollut ihmeellinen, koska tiputtelua ei ole oikeastaan edes huomannut. Merkkailua meillä on harrastettu jo pidemmän aikaa, mutta muuten käytöskään ei ole muuttunut. Eilen käytiin moikkaamassa Jediä joka ei reagoinnut mitenkään kummallisesti Tinkaan, mutta kyllä se nähtävästi juoksee. Väli on nyt viisi kuukautta, mutta toivon sen hieman edes pitenevän seuraavaan juoksuun.



Kuvauksiinkin varattiin tänään aika ja jännittää ihan hirveästi! Päätin nyt lopulta, että samalla kuvataan ja tutkitaan koko koira läpi, joten lonkat, kyynärät, polvet, silmät, sydän ja selkä tutkitaan. Toivon todellakin, että terveeksi todetaan!









keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Aksailemassa

Maanantaina päästiin pitkästä aikaa aksailemaan! Tinkahan tuntuu jo parin kerran jälkeen innostuneen lajista aivan tyystin, joten kun tajuaa että ollaan hallilla alkaa kierrokset nousta jo pelkästä innostumisesta. Hieman hirvitti kuinka paljon ollaan jäljessä, kun ei viime viikolla päästy treeneihin, mutta onneks kertailtiin viime viikon asioita pitkälti.

Kepit ovat edelleen neljä keppiä ja ohjureilla. Pari kertaa meni hutiksi, mutta lopuksi taas hoksas mennä aivan itse oikeista väleistä. Selvästi alkaa pikku hiljaa tajuta mikä on homman juju, mutta ahkerasti tarvitaan vielä treeniä ja onneksi sitä saadaankin :)
A-este loivennettiin vielä melko loivaksi, koska kaikki tekivät tätä ensimmäistä kertaa. Tinka kiipesi aluksi todella reippaasti ylös, mutta esteen päällä hieman hirvitti. Toisella ja kolmannella kerralla tuli varsin nätisti alas ja pysäytettiin kontaktille, jotta heti tulisi selväksi se, että kontakteille täytyy aina pysähtyä.
Pussia päästiin myös kokeilemaan ensimmäistä kertaa, koska ei oltu edellisellä viikolla treeneissä. Aluksi Tinka hieman ihmetteli mikä juttu tää nyt on, mutta kun nostettiin pussin suuta niin neitihän reippaasti juoksi läpi ja yritti vielä tukkia pussiin, kun oltiin lopetettu pussin treenaaminen :D
Rengasta aloittaessa olin aivan varma, että Tinka ei tajua esteen päälle mitään ja yrittää mennä väleistä. Tinka yllätti ja hoksas heti, että hyppään renkaasta läpi niin saan namia. Ei edes yrittänyt mennä missään vaiheessa sivuilta.
Putki on ehdottomasti Tinkan suosikki! Neiti sujahtaa varsin näpsäkästi pussiin ja sieltä namialustalle. Kokeiltiin vielä oikealta puolelta ohjausta ja se onnistuukin muuten hyvin, mutta Tinka ei juokse namialustalle vaan jää putkesta tullessa kattelemaan missä olen. Mikäköhän mahtaisi auttaa tähän? Treeniä vain?

Otettiin myös vielä hyppy ja muuri peräkkäin. Tinka malttoi hyvin odottaa lupaa lähtöön ja hyvin suoritti esteet, mutta nopeahan se on kuin mikä! Mikä on tosiaan vain positiivista ;) Kerran piti oikein lähteä rallattelemaan, kun oli niin mahtavan mukavaa :D Koutsilta saatiinkin kommenttia siitä, että kun koira on noin nopea ja innokas niin mun täytyy yrittää olla rauhallinen ja malttaa mieleni niin homma lähtee sujumaan.



Tiistaina päästiinkin ansaitusti syysloman viettoon eli suunnattiin kotikotiin ja kyllä me molemmat niin nautitaan, kun on paljon porukkaa ympärillä! Suunitelmissa sopivasti treeniä, löhöilyä ja koirakavereita :>










perjantai 3. lokakuuta 2014

Rally-tokoa & vähän tavallistakin tokoa

Tiistaina oli vuorossa rally-tokot. Aloitettiin kertailemalla kylttejä ja päästiin ensimmäistä kertaa testaamaan kylttiä askel oikealle. Yksittäisiä kylttejä suorittaessa Tinka oli aivan liekeissä ja teki todella hyvällä vireellä hommia! Lopuksi taas siirryttiin tekemään rataa, jolla oli 13 kylttiä. Tässä vaiheessa Tinka oli jo väsähtänyt ja kiinnostus oli kadonnut täysin. Haahuili ja haisteli ja taistelemalla saimme radan suoritettua loppuun, mutta positiivista oli että spiraalit meni varsin mallikkaasti molempiin suuntiin! Palautetta saatiinkin urakalla: Pitää harjoitella lähtöjä, en saa hätäillä radalla, että Tinka ehtisi suorittaa tehtävät rauhassa ja pitää muistaa palkata Tinkaa kunnolla myös tehtävien välillä. Tässä meillä riittääkiin harjoiteltavaa ;> Kurssi loppui tähän kertaan, joten harjoittelu jää nyt sitten omalle vastuulle! Innolla jo odotan tulevaa kesää ja sitä, että päästään taas osallistumaan Tytin rally-tokoon :>


Keskiviikkona päätin, että välillä pitää tokoilla myös muuallakin kuin kotona. Ensimmäiseksi hetsailtiin kapulalla ja juostiin kilpaa kapulalle. Sen jälkeen viskasin kapulan pari kertaa ja Tinka sai hakea ja palauttaa. Hirveellä vauhdilla juostiin kapulalle ja kopattiin suuhun ja täysiä takas. Varsin pätevää! 
Luoksariin otettiin vauhtia, että jätin Tinkan istumaan ja kutsuin luokse. Ekalla kerralla heti, kun lähti niin otin lelun esiin ja paiskasin taakse. Otettiin vielä pari kertaa silleen, että Tinka jäi istumaan ja kun lähti juoksemaan niin juoksin itse karkuun. Tuli kyllä kivasti vauhtia tyttöön!
Otettiin pari paikkista myös, toinen oli puolen minuutin ja toinen minuutin paikkis, melko lyhyellä välillä. Ei noussut ja pysy nätisti makoilemassa eikä tipauttanu lonkalle, mikä on ollut välillä ongelmana.
Sivulletuloja otettiin eri kulmista ja naksuteltiin kontaktista myöskin. Neidillä oli aivan mieletön vire! Teki mahtavalla innolla töitä ja olisi tahtonut jatkaa vielä, kun lopeteltiin :) On se vain varsin pätevä <3 

Pari viikkoa sitten päästiin sänkkärille juoksenteleen :>