Pudotus maan pinnalle

Treenipäivitykset vaihteeksi laahaavat perässä. Viikko sitten maanantaina mentiin kuokkimaan muiden treeneihin ja päästiin tekemään oheista radan pätkää. Rata oli todella simppeli ja sujui kivasti, mutta nelosen putkeen meneminen oli todella hankalaa. Aina sujahti putkeen väärästä päästä vaikka, kuinka itse tukin putken suun ja ohjasin toiseen päähän. Tätä saatiin hinkata pieni tovi ennen kuin lähti sujumaan, mutta muita ongelmia pätkässä ei sitten tullutkaan.

Loppuun otettiin vielä keppejä sekä puomin alastuloa. Kepeillä todettiin, että tarvitsee vielä aluksi alkuun ja loppuun ohjurit, mutta ne voi parin onnistuneen toiston myötä ottaa pois. Selkeästi pujotteluun on tullut varmuutta lisää. Puomin alastulolla kiinnitettiin palkkaukseen huomiota, koska selkeästi tarjoaa on-offia minulle eikä mene suoraan eteenpäin, joten palkka suoraan ja siitä vapautus palkalle. Tämä selkeästi alkoi toimia, joten jatketaan tällä tyylillä.

Tiistaina harjoiteltiin niistoa. Aluksi käyttämällä pituuden merkkejä hyödyksi, jotta opittaisiin oikea liikerata. Täytyy myöntää, että oli hieman jalat solmussa. Tämän jälkeen kokeiltiin pientä hyppy-putki-hyppy pätkää missä harjoiteltiin lisää niistoa. Niistoihin Tinka tuli kyllä hyvin, mutta kääntyminen hypyn jälkeen takaisin putkeen tuotti ongelmia, koska käännös levisi. Harjoiteltiin siis pelkkää kääntymistä ja sillä selkeästi parani, mutta saadaan jatkaa kääntymisen harjoittelua. Oikealle kääntyminen oli kuitenkin selkeästi parempaa kuin vasemmalle.

Loppuun otettiin taas keppejä ja puomin alastuloa. Kepit menivät aluksi täysin häsäämiseksi, mutta parin onnistuneen toiston jälkeen sujui kivasti. Puomin alastuloa treenattiin hieman korkeammalta ja oikealla palkan suunnalla tuntuu selkeästi paranevan. Alastulo vaatii kyllä vielä paljon vahvistamista.

Eiliset treenit kyllä tipauttivat taas maan pinnalle ja huolella. Viime viikolla puhuin jo siitä, kuinka nykyään treeneistä voi nauttia, kun kaikki aika ei mene Tinkan rauhoitteluun ja siihen, että se kuumuu. Olisi ehkä kannattanut koputtaa puuta. Eilen oltiin taas täysin kuutamolla ja ei kuunneltu yhtään mitään. Kävimme läpi takaaleikkauksia, joita päästiin heti harjoittelemaan radalle. Ongelmia tuli nelosen putkella, kun oma liike stoppasi ja eihän Tinka uponnut putkeen. Hetken hiomisen jälkeen saatiin Tinka uppoamaan putkeen. Seuraavat ongelmat tuli kasi putkella, koska ysille vienti oli järkyttävän hankalaa. Tinka ei ollut yhtään kuulolla ja joko sinkosi kasilta suoraan eteenpäin tai seiska hypylle. Saatiin lopuksi vielä onnistunut suoritus, mutta kyllä se tuskien takana oli. Tämä ohjaus on todella mielenkiintoista, koska välillä lukee sitä todella hyvin ja hakee esteitä ja toisinaan taas se on todella hankalaa. Vinkiksi saatiin palata alkuun ja muistella sitä, että tulee vuorotellen kumpaankin käteen.

Loppuun otettiin puomin alastuloa sekä keppejä, koska ei tahdottu enää hinkata rataa. Kepit meni aluksi säheltämiseksi ja lopetettiin pariin onnistuneeseen toistoon. Varmuutta on selkeästi tullut lisää, joten kohta voidaan miettiä keppien lisäämistä. Puomin alastulo oli ihan kohtalainen, mutta edelleen tarjoaa paljon minulle. Hiljalleen. 

Ei tääl oo samanlaista komboo, ei oo samanlaista juttuu niinku meil

Viime viikolla agilitytreeneissä tehtiin pientä rataa ja sen lisäksi keppejä. Keppejä ja puomin alastuloa käytiin tekemässä myös itsenäisesti pari kertaa. Täytyy myöntää, että agilitysta on tullut kivaa! Tai siis ainahan se on ollut kivaa, mutta nyt välillä pystyy treeneistä nauttia, kun kaikki aika ei mene siihen, että yritän rauhoitella kuumuvaa koiraa. 

Treeneissä oli siis kuvassa oleva pätkä rataa. Hallilla olevat tolpat tuottivat hieman hankaluuksi, koska kolmonen meni juuri tolppien väliin, joten nelosen putkeen taituroiminen vasemmalta puolelta tuotti aluksi hankaluuksi, mutta kyllä se sinne upposi. Seuraava ongelma oli rengas, johon ei tuumannut sujahtaa millään osana rataa vaikka yksin meni sen hienosti, joten tätä päästiin myös hinkkaamaan, mutta lopulta meni hyvin osana rataa, joten epäselväksi jäi että mikä ongelma siinä taas oli. Kympiltä kääntö yhdelletoista oli aluksi vähän hankala, mutta kyllä se lopulta sinne kääntyi.

Kepeille saatiin viime viikolla todella paljon varmuutta! Aloiteltiin ihan kaikilla ohjureilla ja siitä hiljalleen vähennettiin. Lopuksi meni kuutta keppiä ilman ohjureita, mutta selkeästi alussa vaatii ensimmäiseen väliin yhden ohjurin. Täytyy myöntää, että Tinka kyllä osaa kun vain malttaa keskittyä eikä ala hösäämään omiaan.

Puomin alastulolle tehtiin kontakteja, koska ei selkeästi osaa yhdistää kotona laatikon päällä tehtyjä harjoituksia hallille. Hiljalleen alkoi hoksata homman idean, mutta tarjoaa hirveästi kontaktia minulle eikä eteenpäin, joten täytyy varmaan palkan suunnalla yrittää saada menosuuntaa eteenpäin. 

Viikonloppuna käytiin vähän lomailemassa

Ohjaajalle noottia

Hiljalleen aletaan heräillä talvihorroksesta ja innostutaan taas treenailemaan oikeasti. Eilen käytiin pitkästä aikaa ohjatuissa tokoissa, jossa teemana oli keston lisääminen ja ruutu. Täytyy kyllä myöntää, että huiput treenit ja todella opettavaiset.

Keston lisäämiseen otin yksinkertaisen asian eli perusasennon. Tinka kyllä pysyy perusasennossa, mutta inhottavana tapana sillä on alkaa jossain vaiheessa valua pyllyn päälle. Ongelmaksi todettiin, että en ole vaatinut siltä skarppia perusasentoa, joten se on huomannut että voi vähän päästä helpommalla, kun röhnöttää. Vinkiksi tähän saatiin, että appari avuksi katsomaan ettei ehdi lysähtää pyllylle ja palkkaamista, niin että joutuu vähän kurotella -> joutuu olemaan skarppina, jos meinaa saada palkkaa.

Ruutuahan olemme jonkin verran tehneet ja viime aikoina ongelmaksi on tullut ääni, josta mainitsin heti aluksi. Testattiin läheltä lähettämistä ja sieltähän se haukku tuli. Ongelmaksi todettiin, että omasta säätämisestä johtuen Tinkalla ehtii vielä loppua usko kesken, että kosketusalusta todella on siellä ja tämä purkautuu haukkumisena. Nappasin siis koiran kainaloon ja kannoin sen selkeästi pitkän matkan päähän ja hetsasin sitä -> appari kävi näyttämässä vielä kosketusalustaa.  Vauhdilla juostiin ruutuun ilman yhtään räkytystä.

Lopuksi saatiin vielä palautetta, että koska koira selkeästi on osaava, niin täytyy siltä myös vaatia asioita. Tinka lähtee selkeästi sooloilemaan, jos siltä ei vaadita asioita. Kehuja  ja naureskeluja kirppu sai hienosti asenteesta ja siitä, että hän on vähän tosissaan ;)

Karhunpoika sairastaa

Hiljaiselon aikana on ehtinyt myös sattua ja tapahtua tai milloinpa tuon kanssa ei sattuis ja tapahtuis. Tinka oli eräänä viikonloppuna hoidossa äidillä ja oli tietenkin vauhdikkaasti juossut avantoon ja vielä, niin että äiti ei ollut heti huomannut tapahtunutta. Hetken aikaa Tinka oli ehtinyt pyristellä avannossa kunnes äiti huomasi, että jotain puuttuu. Tinka saatiin lorkittua avannosta ylös ja hetken juoksentelun jälkeen äiti oli saanut kalastettua Tinkan kiinni ja saanut sen saunalle kuivumaan. Täytyy myöntää, että sydän jätti pari lyönti väliin, kun illalla kuulin tästä tapahtuneesta. Ensimmäisenä kävi mielessä, että täytyy varata heti aika hierojalle, kun seuraavan kerran suunnataan Kokkolaan.

Hierojalla huomattiin, että Tinkan selkä on todella kipeä, koska koko koira meni ihan kippuralle, joten annettiin selkään vain laseria. Muuten Tinka oli varsin kivassa kunnossa ja muita jumeja ei koko koirasta löytynytkään. Hierojan kehotuksesta varattiin aika jäsenkorjaajalle, koska epäili ristiluussa olevan jotain häikkää. Hierojan jälkeen edes ruoka ei maistunut, joten tiesin, että nyt on tosi kyseessä. Jäsenkorjaaja totesi hierojan olevan oikeassa, koska ristiluussa tosiaan oli jotain häikkää, mutta nätisti Tinka antoi jäsenkorjaajan käsitellä itseään.  Toivotaan, että tässä on taas meidän vaivat hetkeksi aikaa. Onkohan jollain tietoa, kun ristiluu on kerran mennyt poislinjasta, niin meneekö se helpommin uudestaan? 

2.4 Lahti KV

Tänään otettiin suunnaksi Lahden kv. Tuomarina shelteillä oli Jorgen Hindse, joka olikin melko nopea, joten ihan koko päivää ei tällä reissulla kulunut. Tuomari oli koiria kohtaan todella kiva ja halusi selkeästi nähdä koirat liikkeessä. Plussaa täytyy myös antaa siitä, että mittasi ja näytti mitä sai tulokseksi! Sai Tinkasta saman 37.5 cm, minkä olen myös itse siitä mitannut. 

"Pitkä. Feminiinen. Elegantti pää. Hyvä ylälinja. Hyvät kulmaukset. Hyvä luusto. Hyvä turkki. Liikkuu hyvin. Kiva tempperamentti." - Erinomainen

Hiljaiseloa

Blogi on pysynyt pitkään hiljaisena, kun ei ole yksinkertaisesti ollut mitään päivitettävää. Tinka juoksi juoksunsa, joten treenitkin ovat jääneet väliin. Hiljalleen siis palaillaan treenien pariin. Aluksi kuitenkin vietetään pääsiäinen landella ja nautitaan hyvästä säästä. 

Onnea seuraa onni!

Pari viikkoa sitten uskallettiin ensimmäistä kertaa vierailemaan toisessa ryhmässä, jotka ovat aloittelemassa kisaamista. Hirvitti, että pärjätäänköhän me siellä ollenkaan, mutta ihan hyvin sujui! Rakennettiin kakkosten rata ja sovittiin kouluttajan kanssa, että tehdään ensimmäiset kahdeksan estettä, koska keppejä ei vielä handlata. Tinka meni kivasti aina seiskalle asti, mutta kiersi putken takaa kasin. Todettiin, että rima hirvittää ja itse olen koiran linjalla, joten otettiin uusi yritys ilman rimaa ja parin kokeilun jälkeen saatiin onnistumaan. Päästiin lopuksi vielä koko pätkä ilman ongelmia läpi. Lopuksi otettiin meille keppejä ja päästiin siihen tilanteeseen, että kaksi ohjuria oli paikalla. Kivat treenit ja itselle tuli paljon varmuutta siitä, että pärjätään ihan hyvin muiden treeneissä myös!

Eilen vuorossa oli omatoimitreenit ja oltiin toisen koirakon kanssa kahdestaan hallilla. Päätettiin tehdä pientä rataa ja lopuksi ottaa keppejä. Radalta löytyi persjättö sekä sylkkäri, jonka tahdoin mukaan koska viimeksi sylkkäreistä ei tullut yhtään mitään. Tinka oli varsin kivasti kuulolla ja ei langennut kuin yhden kerran ansahyppyyn. Lopuksi otettiin kuutta keppiä ja lopulta päästiin siihen, että meni täysin ilman ohjureita useamman kerran. Loistava fiilis! Täytyy myöntää, että oli mukavat ja opettavaiset treenit. Jouduttiin yhdessä pohdiskelemaan, mikä mättää kun koira ei kulje haluttuun suuntaan.

 Simppeleitä meidän pätkät vielä on, mutta tässähän vasta opetellaan! Kahdet oikeasti onnistuneet treenit takana antaa kyllä uskoa siihen, että tuo sinkoileva ja kuumuva shelttineiti on vielä kesytettävissä.