Tälle viikolle sattuikin kahdet ohjatut tokot, joten ollaan
oltu kunnolla tarkkailevien silmien alla! Eli tiistaina viimeinen kerta
etoelävän tokon alkeita ja keskiviikkona alkoi taitavien tassujen
tokovalmennus. Paljon oppii uutta, kun käy tokoilemassa erilaisissa porukoissa.
Monta hyvää vinkkiä olemme saaneet ja eiköhän saada niitä myös jatkossa.
Tiistaina
oli siis tosiaan vuorossa etoelävän tokot. Tällä kertaa vuorossa oli
seuraaminen ja sen käännökset, jäävät ja tietenkin paikkis.
Seuraamisessa teimme aluksi pientä neliötä molempiin
suuntiin, jotta saisimme harjoiteltua käännöksiä. Tässä tosin oma kömpelyyteni
tuli vastaan ja tuntui, että en millään osaa asettaa jalkojani oikein, mutta
onneksi Tinka oli pätevä ja käännökset näyttivät kuulemma kivoilta. Tämän
jälkeen oli vuorossa seuraaminen, mutta ei suoraa vaan pientä aaltoa tehden ja
tässä otimme nopeuden muutoksia. Tinka pysyi kivasti kuulolla ja ainakin
itsestäni tuntui, että Tinkasta tuli jotenkin skarpimpi, kun välillä mentiin
hitaampaa ja välillä kovempaa. Lopuksi otimme vielä ihan tavallista seuraamista
niin, että pysähdyksestä koira jää sivulle. Varsin mukavaa ja vaihtelevaa
treeniä, joita ehdottomasti täytyy myös hyödyntää omissa treeneissä!
Jääviä
otimme takapalkalla ja aluksi harjoittelimme takapalkkaa niin, että koirat
hoksasivat mistä on kyse. Tinkalta tuli varsin napakoita seisomisia ja
maahanmenoja. Huomasi, että etenkin seisomisen treenit ovat tuottaneet tulosta
ja takapalkasta oli suuri hyöty, koska näin seisomisista tuli entistä
napakampia.
Paikkis meni
ihan kivasti rivissä vaikka oli kylmä maa. Saatiin kiva onnistuminen ja sen
suurempaa häiriötä Tinka ei ottanut mistään.
Keskiviikkona
aloitimme tosiaan tokovalmennuksen, jossa tarkoituksena olisi hioa liikkeet
kuntoon kokeita varten. Toiveissa olisi saada alokasluokka läpi ennen sääntöjen
muutosta ja tällä taktiikalla lähdimmekin treenaamaan. Kävimme läpi
perusasentoa, paikkista, luoksaria ja jääviä.
Perusasento
aiheuttaa meille harmaita hiuksia. Siinä missä toisen mielestä meidän
perusasento on kelpo, niin nyt se olikin liian edessä. Tinka on siis tähän asti
tullut perusasentoon niin, että tassut ja varpaat on olleet samalla viivalla,
mutta nähtävästi saisi olla hieman taaempana, jotta Tinkan lapa olisi minun
pohkeen kohdalla. Aloin miettimään, että pitäisikö tässä alkaa viilata pilkkua
vai antaa asian olla? Toisaalta omaan silmään Tinka on liian pieni koira siihen, että lapa olisi minun pohkeen kohdalla. Tuntuu, että se on silloin kauhean takana.
Paikkista
olemme tehneet todella paljon ja se on meillä tällä hetkellä tehostetussa
treenissä. Pysyy kivasti kotona paikallaan, mutta myös lenkillä. Treeneissä
malttoi olla hetken aikaa, mutta sitten lähti varovasti hiipimään kohti ->
palautus takaisin ja onnistumisesta palkkaus. Saimme kuitenkin onnistuneen
suorituksen aikaiseksi. Tämän jälkeen teimme paikkista häiriössä eli jätimme
koirat ja itse teimme häiriötä eli venyttelimme, kyykkäsimme, annoimme käskyjä,
pompimme, kiersimme koiran sivulle ja taakse. Näissä missään Tinka ei noussut
ylös vaan pysyi kiltisti paikallaan. Olisikohan siis ensimmäinen paikkis hieman
jännittänyt uudessa tilanteessa?
Luoksarissa muut koirakot tekivät kujan ja koira jätettiin toiseen päähän
ja kutsuttiin luokse. Tinka tuli kivasti ja rivakasti luokse ja tästä
seuraamalla takaisin omalle paikalle. Varsin pätevä likka!
Jääviä
teimme myös hieman ja näistä saimme ihan kivoja onnistumisia. Seisomisessa on vielä
pieni apu eli näytän kädellä stop, mutta tästä pyrimme eroon mahdollisimman
pian.
Mukavaa oli
se, että kaikki liikkeet liikkuroitiin, joten tähänkin saamme mukavasti
treeniä!
Ahkerasti siis saamme jatkaa treenausta ja innolla odotamme ensi viikkoa! ;)